SUKUPUOLINEUTRAALISTA AVIOLIITTOLAISTA….

On tullut arviolta nelisensataa sähköpostiviestiä.

Puolesta ja vastaan. Perustelut ovat olleet riemun kirjavia ja lähes kaiken kattavia.

On anottu, vedottu ja pyydetty. Onneksi kukaan ei ole käskenyt äänestämään tietyllä tavalla.

Minä arvostan kovasti kansalaisten yhteydenottoja. Olkoon aihe mikä tahansa. Kun kansalainen ottaa yhteyttä edustajaan, Hän on vakavissaan asian kanssa. Mielestäni tällaiseen yhteydenottoon kuuluu myös vastata.

Tunnustan suoraan että ihan kaikkiin viesteihin en ole kyennyt vastaamaan, mutta väitän vastausprosentin huitelevan tuolla yhdeksänkymmenen paremmalla puolella.

Moniin vastauksiini olen saanut myös kuittauksen. Vaikka vastaukseni ei joka kerta olekkaan miellyttänyt viestin lähettäjää, ovat kuittaukset silti olleet maltillisia ja asiallisia.

Toki joukkoon mahtuu myös muutama painokelvotonkin kirjoitus, mutta tällaisiin ei pidä takertua. Kukaan ei voi olla aina kaikille mieliksi, eikä se taida olla edes tarkoituksenmukaistakaan. Mielestäni tärkeää on löytää oma selkeä linja ja pysytellä siinä.

Kansanedustajan toimien on oltava joltisestikin ennustettavia, eikä takin kääntelyä pidetä suotavana. Takkia on syytä kääntää ja mielipidettä muuttaa, jos päättää asiasta johon on ottanut selkeän kannan ehkäpä puutteellisin ja peräti virheellisin ennakkotiedoin ja päätöstä kypsytellessä huomaa uutta ja oleellisesti oikeampaa tietoa.

Ei liene kenenkään etu pitää härkäpäisesti kiini vajavaisin tiedoin tehdyssä ennakkopäätöksessä. Sanonta ”minkä kirjoitin, sen kirjoitin” sopii johonkin muuhun yhteyteen paremmin, kun hatarin taikka virheellisin perusteluin tehdyn päätöksen perusteluun. Mielestäni näin on syytä toimia asioissa joissa ei puhuta periaatteista.

Periaatteita on monenlaisia ja kaikilla on omiinsa oikeus. Tämä samaa sukupuolta olevien henkilöiden keskinäinen avioliitto on minulle periaate kysymys. Jollekkin se ei ole, mutta minulle on.

Ymmärrän erinomaisen hyvin heitä jotka eivät näe tässä mitään periaatteellista ja samaa ymmärrystä edellytän osakseni, koska minä pidän tätä asiaa periaate kysymyksenä.

Olen vastannut tätä asiaa koskeviin sähköposteihin näin:

Kiitos viestistäsi,

Olen jo vaalikampanjassani keväällä -11 kertonut että en hyväksy samaa sukupuolta olevien keskinäistä avioliittoa. Mielipiteeni ei ole muuttunut, eikä se muutu.
En perustele kantaani sen enempää Lakikirjalla kun Raamatullakaan. Kyse on periaatteesta.

Näissä mietteissä ja hyvää joulunalusaikaa toivottaen,

Reijo Hongisto
Kansanedustaja PS

Tallennettu kategorioihin Yleinen | Jätä kommentti

VIIKON VARRELTA…

…. Keskiviikkona olin virkasisarien ja -veljien kanssa marssimassa. Kyse ei ollut mielenosoituksesta vaan mielen ilmauksesta. MEITÄ ON LIIAN VÄHÄN.

Valtakunnassa on noin 7500 virkamerkin haltijaa. Suurkirkon edustalle meitä kokoontui noin 1000. Jonkun arvion mukaan enemmänkin. Joka 7. poliisi oli vapaapäivänään liikkeellä. Tämä kertoo joukkomme yhteishengestä. Enemmänkin olisi varmaan tullut, mutta osan piti jäädä huolehtimaan kansalaistemme turvallisuudesta ja selvittelemään erilaisia rikoksia.

Siinä marssiessa jutustelin tuttujen virkaveljien kanssa. Illalla asunnolla istuin pitkään ja pitkissä tuumingeissa.

Ei muistu mieleen toista tilaisuutta jossa työntekijät olisivat olleet vaatimassa lisää työkavereita. Sellaisia marsseja ja mielenosoituksia on satoja, joissa vaaditaan marssijoille lisää palkkaa taikka muita etuuksia.

Me poliisit emme ole vaatimassa lisää palkkaa, emmekä muitakaan etuuksia. Me vaadimme lisää työkavereita, jotta voimme hoitaa meille laissa määrätyt tehtävät.

Yleensä työpaikoilla työntekijät tekevät työtä niillä välineillä joita työnantaja on työntekijänsä käyttöön antanut ja tulos on sitten sen mukainen. Tuntipalkalla työskentelevä ei monesti vaivaa päätään sillä mitä saa aikaiseksi.

Poliisipuolella ja yleensä palo- ja pelastustoimessa tilanne on eri. Meille on tärkeää että annetut tehtävät hoidetaan ja tällä tavalla turvataan rauha maassa. Me emme kykene hoitamaan tehtäviämme näin vähällä työntekijämäärällä.

Ketju on niin vahva kun on sen heikoin lenkki. Jos lenkki puuttuu kokonaan, ei voida puhua enää ketjusta.

Järjestyshäiriöiden ennalta estäminen on yhteiskunnalle aina halvempaa kun jo toteutuneiden häiriöiden jälkiselvittely. Pitää olla kukkaro kunnossa kun on varaa säästää yleisen järjestyksen ja turvallisuuden ylläpitämisessä.

Keskiviikkona uutisoitiin myös että EU ei ole kompensoimassa maidontuottajillemme Venäjä -pakotteiden seurauksena aiheutuneita ansionmenetyksiä. Suomenlahden eteläpuolelle tukea tulee, mutta pohjoinen ranta näyttää jäävän kokonaan ilman.

Tilanne on erikoinen ja sotii kaikkien oikeustajua vastaan.

Suomi on ollut yhdessä muiden EU maiden rinnalla hyväksymässä Venäjä pakotteet. Tuolloin on sovittu viljelijöille maksettavasta kompensaatiosta. Pakotteet otettiin käyttöön jo kesällä. Välittömästi ensimmäisten pakotteiden jälkeen Espanja ja Italia olivat käsi ojossa pyytämässä tukea hedelmien ja vihannesten tuottajilleen. Tukea maksettiin ja samalla luvattiin maksaa tukea myös muille viljelijöille, sikäli kun tarvetta tulee.

Tarve tuli pikemmin kun arvasimmekaan, sillä Venäjä ilmoitti että se ei ota vastaan enää maitotaloustuotteita.

Tämä iski suomalaiseen talonpoikaan rajusti. Neuvottelut käynnistettiin ja tukea luvattiin.

Toistaiseksi ollaan pelkkien lupausten varassa. Taikka jos tarkkoja ollaan, niin enää ei ole edes luvattu, vaan on kerrottu että tukea maksetaan 28 miljoonaa Suomenlahden eteläpuolelle ja pohjoispuolen asioista ei puhuta mitään.

On erikoinen tilanne. Tulee mieleen vanha sanonta; ”joka tyvenen makaa, se tuulen soutaa”. Makasivatko EU virkamiehemme tyvenen ja nyt joudumme soutamaan tuulessa? Mene ja tiedä.

Kun olemme käsi ojossa pyytämässä EU:lta tukea, on syytä muistaa että me pyydämme takaisin omia rahojamme. Jos et usko, niin palautan mieliin muutamia numeroita:

-Suomen jäsenmaksuosuus nousee tänä vuonna 1,15 miljardiin euroon. Nousua edellisestä vuodesta on yli 90%
Lisäystä selitetään tukikausijaksojen päättymisellä ja että nousu on tilapäinen. ”Normaali” maksuosuutemme on noin 800-900 miljoonaa.

-Suomi maksaa osan myös esimerkiksi Ison Britannian ja Ruotsin jäsenmaksuista. Nämä maat ovat uskaltaneet neuvotella omaan jäsenmaksuunsa alennusta, taikka kohtuullistamisestahan siinä puhutaan. Nämä maat saivat kohtuullistettua omia jäsenmaksujaan joita vyörytettiin Suomen maksettavaksi.

Suomesta tulee suhteessa asukaslukuun yksi EU:n suurimmista nettomaksajista.

Minä olen sitä mieltä, että meidän on jo korkea aika vaatia omia rahojamme takaisin. Huojennusta omaan jäsenmaksuumme.

On myös hyvä muistaa, että jos viljelijöillemme jostain syystä päätettäisiinkin maksaa kompensaatiota, niin se maksettava raha on vain murto-osa viljelijöillemme aiheutuneista taloudellisista menetyksistä. Viljelijämme eivät saa koskaan täysimääräisesti takaisin niitä rahoja jotka he menettävät Venäjä -pakotteiden seurauksena.

Missä EU – siellä ISO ongelma.

Reijo

Tallennettu kategorioihin Yleinen | Jätä kommentti

ISÄINPÄIVÄÄ…

….Kaikille Isille, vaareille ja Isovaareille.

Asiat ja elämäntilanteet vaihtuvat ja muuttuvat päivien saatossa. Isyys ja Isäksi tulemimen on kiveen hakattu ja betoniin valettu. Se ei muutu. Mies joko on Isä taikka ei ole, mutta ei siltä väliltä. Minä en näe eroa biologisen jälkeläisen taikka adoptoidun välillä.

Miehisyyden mittaa taikka ihmisarvoa ei pidä arvioida lapsilla taikka lapsettomuudella. Jokainen mies on yhtä arvokas ja tärkeä. Samoin kuin Nainen Äitien päivänä.

Joukossamme vaeltaa ihmisiä joiden hartain toive on saada lapsi. Joillekkin lapsi suodaan ja joillekkin ei. Tästä huolimatta jokainen ihminen on yhtä arvokas.

Meitä Isiä on monenlaisia. Hyviä ja vähemmän hyviä. Joku huolehtii lapsistaan ja perheestään ja joku ei edes tiedä olevansa Isä, silti hän Isä on, vaikka ei olisi koskaan lastaan nähnyt. Isyys on kiveen hakattu ja betoniin valettu.

Minä olen kokenut elämäni kirkkaimmat hetket Keski-Pohjanmaan keskussairaalan synnytysosastolla leikatessani lasteni napanuorat.

Minun on vaikeaa kuvitella että elämässäni tapahtuisi jotain joka ylittäisi nuo tuntemukset.

Kansanedustaja, Kivijärven kirkkoherra ja reservin kapteeni Väinö Havas kuvaa Isän tuntojaan runossa TESTAMENTTI POJALLENI

Havas kirjoitti runon kotonaan Kivijärvellä, viimeiseksi jääneellä kotilomallaan. Kuoren päällä luki ”saa avata jos kaadun”. Kapteeni Havas kaatui 21.8.1941 Suojärven Suvilahdella.

Tänä aamuna poikani lähden, kohti tuskien rintamaa.
Sinun, äitis ja veljies tähden, minut kutsuvi Isänmaa.
Isänmaallinen, kontua vailla, olen ollut ja köyhä mies.
Sydän Suomeni karuilla mailla oli suitseva kotilies.
Perinnöksesi poikani annan, tyhjät taskut ja Isänmaan, kalasaunani välkkyvän rannan, pyhän uskoni Jumalaan.
Minut kerran kun kantavat luokses, risti kätes ja ole Mies!
Kävi poikani näin sinun vuokses: minä viitoitin miehen ties.

Reijo

Tallennettu kategorioihin Yleinen | Jätä kommentti

RAAKAA PELIÄ RAKENNUKSILLA !

Mitä tarkoitat? No siellä käydään pudotuskilpailua!

Samanlainen kilpailu alkaa opettajien huoneessa, kunhan kokoomusjohtoinen ja SDP vahvisteinen hallituksemme survoo läpi opetustointa koskevan leikkauslistansa.

Aamun TV uutisissa todettiin että hallitus leikkaa ammattikoulujen ja lukioiden varoja noin 300 miljoonaa euroa ensi vuonna. Haetaan sitä kuuluisaa ”tehokkuutta”.

Tehokkuutta löytyy ministeri Kiurun kertoman mukaan koulujen hallintoa karsimalla. Toimipisteitä taikka oppilaspaikkoja ei ole tarkoitus vähentää. Uskoo ken tahtoo. Minä en usko!

Lähetyksessä haastateltu OAJ:n puheenjohtaja totesi että tuollaisia säästöjä ei saada aikaan pelkästään hallintoa karsimalla, vaan puolentoista vuoden ajan, joka viikko, olisi lakkautettava yksi lukio taikka ammattioppilaitos.

Jos hallitus toteuttaa lupauksensa taikka uhkauksensa – jokainen pohtikoon kumpi kuvaa osuvammin manööveriä – alkaa pudotuskilpailu.

Lukioiden ja ammattikoulujen luvat on haettava uudelleen ensi vuoden alusta. Ministeri Kiuru istuu lupien päällä, joten katseet on kohdistettava Häneen.

Minä hyväksyn ja ymmärrän täysin sen, että turhia opetustiloja ei kannata ylläpitää. Kysymys on siitä mitkä ovat turhia opetustiloja. Millä ne määritellään ja kuka ne määrittelee?

Minä ennustan että kun keskushallinto vähentää kuntien opetusmenoihin varattua rahaa noin 300 miljoonaa, joutuu moni kunnanvaltuutettu aprikoimaan että ylläpidämmekö me omaa koulua, koska sen ylläpitokustannuksia maksetaan entistä enemmän kunnan kukkarosta, vai lakkautammeko koulun ja kohdennamme siitä säästyneet varat johonkin toisaalle.

Ministeri Kiuru puhui kieli keskellä suuta todetessaan että ei hallitus ole lakkauttamassa yhtään koulua. Se pitää paikkansa, mutta välillisesti hallitus on vastuussa koulujen lakkauttamisista.

Ei liene merkitystä kenen käsi pitelee lakkautuspäätöksen sinetöineen nuijan vartta, vaan sillä, kenen päätösten seurauksena koulun ylläpito tuli mahdottomaksi.

Minua kokeneemmat ja enemmän koulumaailmaan perehtyneemmät kertovat, että koulun käynti on yksi tehokkaimmista tavoista estää syrjäytymistä. Uskon heitä!

Kun hallitus on koko toimikautensa, ensin Kataisen ja nyt Stubin suulla vakuuttanut, että nuorten hyvinvointi ja syrjäytymisen ehkäiseminen on yksi hallituksen kärki hankkeista, niin miten ihmeessä toiminta on kuitenkin päin vastaista?

Siinä ei paljon ”sanssikortti” auta jos ei ole koulutuspaikkaa, eikä työpaikkaa.

Käytössä on monenlaisia teknisiä apuvälineitä ja videoneuvottelulaitteita joiden avulla voidaan koulutusta järjestää jopa niin että opettaja ei ole fyysisesti läsnä opetustilanteessa. Näin yksi opettaja voisi toimia useamman koulun kesken saman aikaisesti. Näin ainakin teoriapainotteisissa opetustilanteissa.

Ammattikouluissa käytännönläheisimmillä tunneilla on opettajan oltava läsnä jo työturvallisuudenkin varmistamiseksi.

Minä en ymmärrä sitä että meidän suomalaisten on koulutettava ilmaiseksi ulkomaisia opiskelijoita.

Moni perustelee ulkomaalaisten kouluttamista sillä, että heillä on motivaatio kouluttautua niihin töihin jotka eivät suomalaisia nuoria kiinnosta. Kansankielellä sanottuna puhutaan niistä paskaduuneista.

Minun mielestäni jokainen työ on tärkeää ja jokaiseen työhön löytyy osaava tekijä. Ainakin minulle on tärkeää että tekijä on suomalainen.

Tallennettu kategorioihin Yleinen | Jätä kommentti

PUTININ POJAT…….

….Kokeilevat rajojaan.

Viime viikkoina on uutisoitu jos jonkinmoisista venäläisten tekemistä rajaloukkauksista. Loukkauksia ja koukkauksia on selitelty monilla tavoilla. On äkillistä ukkosrintamaa taikka muuta turbulenssia, mutta ei koskaan tahallisuutta.

Me maallikot saatamme saada äkkiä sellaisen käsityksen että naapurin miehillä ei pysy ohjaussauva käsissä. Haluja olisi mutta taito puuttuu.

Maallikoiden käsitys ei taida kuitenkaan vastata todellisuutta. En usko siihen että venäläisten lentäjien koulutus taikka lentotaidot olisivat muutaman viime vuoden aikana heikentyneet. Tämän olen todennut jo aiemmissa kirjoituksissanikin.

Uskon että kyseessä on tahallinen provokaatio taikka halu näyttää sotilaallista voimaa ja aseistusta.

Viimeisin näyttö saatiin eilen, kun venäläiset testasivat pitkän matkan ohjustaan. Nuolen peräliekki pöllähti vain noin 400km päässä Suomen rajasta.

En ole nähnyt uutisvirrasta juttuja joissa olisi kerrottu jonkun länsimaan koneen loukanneen Venäjän ilmatilaa. Toiminta näyttääkin olevan kokolailla yksipuolista.

Kuinka kauan toiminta pysyy yksipuolisena? Ajautuuko tilanne siihen että myös NATO:n koneet alkavat loukata Venäjän ilmatilaa. Ollaan ”huolimattomia” puolin ja toisin.

Toivottavasti näin ei käy. Se ei olisi kenenkään etu.

Venäjä kasaa joukkojaan Suomen rajan tuntumaan ja Jäämeren rantamille. Jäiden seassa kolisee jo monen sota-aluksen köli. Osa on pinnan päällä ja osa pinnan alla.

Motiivista ei liene epäselvyyttä. Venäjä haluaa varmistaa mannerlaatasta merenpohjaan ulottuvan harjanteen omistusoikeuden vaikka voimakeinoin. Harjanteen alla on öljyä.

Amerikan pojat huseeraavat Lähi-idässä samasta syystä. Lähi-itä poikkeaa Jäämerestä siinä, että hiekan seassa on maiden rajapaalut, mutta aaltojen alla ei vielä taida rajapaaluja olla.

Niin kauan kun rajapaaluja ei ole, on vesi omistusoikeutta vailla, eli kansainvälistä aluetta. Alueella lienee tällä hetkellä venäläisten sota-alusten lisäksi myös muiden maiden laivastoa.

Ajellaan liput salossa ja ohjussiilot peiteltyinä ja näytetään että voimaa on – useammalla taholla.

Niin kauan kun ohjussiilot pysyvät peiteltyinä ja tykinputkien suut huputettuina, ei vaaraa ole. Tilanne saattaa kuitenkin kärjistyä vaikka vahingossa, jos venäläinen sota-alus törmää jonkun muun maan alukseen. Pinnan alla taikka päällä.

Kolina saatetaan tulkita tahallaan aiheutetuksi ja siihen voidaan vastata vaikka voimakeinoin.

Kun jäiset vedet ovat vielä selvää omistajuutta vailla, olisi YK:n otettava rooli asian ratkaisemisessa.

Yksi tapa olisi paaluttaa kiistan alaiset alueet YK:n lipun alle ja toimia niin, että alueen mannerlaatasta pumpattava öljy olisi YK:n omistuksessa.

Öljy myytäisiin maailman markkinoille ja tulot olisivat YK:n tileillä. Kun ihmiskuntaa kohtaa seuraava laaja luonnonmullistus taikka joku vakava tauti epidemia, olisi YK:lla varat valmiina avustustoimiin.

Enää ei tarvittaisi Suomessakaan SPR:n kerääjiä pyytämässä lantteja hädänalaisten avustamiseen, vaan voisimme heti lähettää apua. YK korvaisi avustamisesta aiheutuneet kulut.

Valitettavasti taidetaan puhua niin mittavista mineraali-, öljy- ja kaasuvarannoista että Venäjä ei tule luovuttamaan niitä sovinnolla kansainväliseen käyttöön.

Aika näyttää kuinka asia ratkeaa.

Tallennettu kategorioihin Yleinen | Jätä kommentti

VANAHANAIKAASTA….

….Minä tykkään istuskella takkatulen ääressä soututuolissa. Tykkään pitää jalaassa villasukkia ja kun menen pihalle, tykkään pistää päälle valtion pukutehtaan sarkapuvun. Sen harmaan. Se on mehtässäkin hyvä – ei hiivittäessä kahise!

Se on napilla, eikä millään vetoketjulla. Housuissakin on henskelit.

Lapikkaatkin on – oikein kääntövartiset. Mukavasti narahtaa pulttinahka jalaan alla pakkaslumessa.

Näitä pirän jos saan itte päättää. Jos etiketti vaatii nykyaikaisempaa, otan vihreää goretexiä.

Huomaat että olen vanhan aikainen mies. Tunnustan sen. Useimmiten kahvikin maistuu paremmalta koivun pahkasta koverretusta kuksasta kun Arabian leimalla varustetusta porsliini kupista.

Vaimo sanoo että olen syntynyt väärällä vuosisadalla. Tunnustan senkin. Vaimon kanssa ei kannata alkaa tämän laatuisista asioista riitelemään.

Tulimme äsken Alajärven vanhalta hautausmaalta. Siellä lepää useampi sukulainen, hyvistä tuttavista puhumattakaan.

Laitoimme sukulaisten haudoille kynttilät ja sytyttelimme jo aiemmin päivällä tuodut ja sammuneet lyhdyt.

Tunnelma oli seesteinen ja harras. Väkeä vaelsi samoissa puuhissa pitkin hautausmaan käytäviä. On pyhien miesten päivä – taikka pyhäinpäiväksihän tätä nykyään kutsutaan.

Karkki taikka kepponen.

Tuntuu jotenkin oudolta että meidän vanhaa ja perinteistä, pois nukkuneiden läheisten muistopäivää aletaan kansainvälistämään. Päivästä muokataan amerikkalaista halloweenia.
Lasten juhlaa, leikeltyine kurpitsoineen ja paholaisnaamioineen.

Lapset ovat viattomia, vailla arkielämän realismia. Lapsi voi maalata kasvonsa muistuttamaan itseään belsebuubia, taikka pukea ylleen luurankonaamiota muistuttavan viitan.

Tämä on lapsesta hauskaa. Meidän aikuisten tulisi kuitenkin ymmärtää, että vakavilla asioilla ei pidä leikkiä. Elämässä on asioita joista ei sovi laskea leikkiä ja joita ei sovi esineellistää ja alistaa markkinavoimien alttarille.

Mikä meitä suomalaisia vaivaa? Minkä takia emme uskalla olla suomalaisia, omine suomalaisine perinteinemme?

Mitä me pelkäämme? Mitä me häpeämme? Mikä on niin arvokasta että unohdamme omat arvokkaat perinteemme?

Minkä takia me syömme fast foodia, emmekä pikaruokaa? Minkä takia kirkonkyliemme pääkatuja reunustavat erilaiset englanninkieliset liikenimet? Minkä takia liikkeiden nimiä ei ole kirjoitettu reilusti omalla äidinkielellämme?

Onko ulkomainen nimi myyvämpi kun kotimainen? Tuohivirsujen aikaan ei kukaan kaipaa, mutta omista juuristaan on syytä olla ylpeä. Niitä ei pidä hävetä.

Jos ei uskalla tunnustaa omaa kansallisuuttaan ja omaa identiteettiään, ei uskalla tehdä muutakaan. Ollaan perässä hiihtäjiä, vailla omaa latua, vailla omaa päämäärää.

Sekö on itsenäisen kansakunnan päämäärä?

Tallennettu kategorioihin Yleinen | Jätä kommentti

KOULUVÄKIVALLASTA…

…..Väkivallanteot lisääntyvät kouluissa.

Kun rasavilli ja mistään käyttäytymissäännöistä piittaamaton koululainen hakaa yhteistä omaisuutta hajalle taikka pahoinpitelee toista oppilasta, löytyy teolle monenlaista ymmärtäjää.

On vaikeaa lapsuutta, liian pieniä leluja taikka jotain muuta millä yritetään selittää luonnotonta käyttäytymistä luonnolliseksi.

Minun mielestäni väkivaltainen käytös ei ole millään tavalla selitettävissä, eikä sitä myöskään pidä selitellä.

Jos joku ns. vanhan liiton jäsenistä sanoo että huligaania pitäisi tukistaa, saattaa olla yllytyksestä oikeudessa taikka julkisen pilkan kohteena ”väkivallan ihannoimisesta”.

Harva tulee ajatelleeksi että tarkoitus on nimenomaan kitkeä pois väkivaltaa, osoittamalla väkivallantekijälle että ihan oikeasti sattuu kun nipistää korvalehdestä taikka niskatukasta.

Alla erään opettajan ajatuksia siitä miten koulujen työrauhaa voitaisiin parantaa. Sähköpostiviesti on vanha mutta edelleen ajankohtainen, viimeisimmän koulusurman takia.

Minä uskon opettajan mielipiteisiin ja ammattitaitoon. Lue ”teesit” ja päätä itse, olisiko näille ajatuksille laajempaakin kannatusta.

”KOULUJEN TYÖRAUHASTA

Olen opettajana XX lukiolla. Gustavsson esitti keinoja koulujen työrauhaongelmiin tuossa muutama viikko sitten. Ne keinot (kasvatuskeskustelu, rikkomisesta rahallinen korvaaminen) mitä mainittiin eivät poista koulujen työrauhaongelmaa. Näin aitiopaikalta koulua katsovana, ongelmana ei ole tavaroiden aineellinen rikkoutuminen tai ettei olisi jo nyt mahdollista käydä kasvatuskeskustelua. Keskustelua käydään ja usein se tehoaa, ei siinä mitään. Minulla olisi kuitenkin kaksi konkreettista esitystä koulujen työrauhan parantamiseksi.

1)Peruskoulun päästötodistukseen käyttäytymisnumero takaisin. Lukioon käyttäymisnumero takaisin.
– käyttäytymistä arvioidaan yläkoulussa, mutta päättötodistukseen sitä ei kirjata näkyviin.
– Lukiossa oppilaan huolellisuutta ja käyttäytymistä ei arvioida mitenkään.
– Samanaikaisesti molemmissa kouluissa on opseihin kirjattu keskeisiä tavoitteita, jotka liittyvät käyttäytymiseen, mutta niitä ei arvioida…

2) Käyttäymisen arviointi voisi olla monipuolisempaa ja nykyaikaisempaa (jos se siis palaisi)
– Pelkän käyttäytymisen ja huolellisuuden lisäksi tulisi arvioida ETENKIN oppilaan yhteistyökykyisyyttä, oma-aloitteellisuutta, sosiaalista taitavuutta, yleistä vaikutelmaa yhteisössä
– En ymmärrä että miksi näitä ei arvioida, sillä niitä harjoitellaan kouluissa ja ne ovat keskeisiä taitoja tulevassa opiskelupaikassa ja työelämässä
– Työnantajille ja koulutuspaikoille infoa ja tietoa ”uudesta ” käyttäytymisen arvioinnista => jos oppilaat huomaisivat että hyvä käytös on merkittävää tulevaisuudessa työn ja koulun kannalta, jolloin
se myös kannustaisi hyvään ”käytökseen”.

Olen puhunut monien opettajien kanssa tästä aiheesta ja ideastani ja tuki opettajakentässä tämän suuntaiseen muutokseen on vahva. OAJ ei tietenkään heti tukisi moista muutosta koska kokee että koululaitoksen kehittäminen menisi nyt ”taaksepäin” jonnekin 80-luvulle. Käyttäytymisen monipuolinen arviointi tarvitsisi tietysti opettajien täydennyskoulutuksta (tiedetään mitä arvioidaan), mutta olen varma, että os se vaikuttaisi tuleviin opiskelupaikkojen saantiin ta ityöpaikan saantiin, vähentäisi se merkittävästi häiriökäyttäytymistä ja olisi osa nykyaikaista kasvatustyötä.

Tallennettu kategorioihin Yleinen | Jätä kommentti

ASIAA RUUTIUKOILLE JA SALOJEN SISARILLE….

….Nostetaanpa vanha, mutta silti ajankohtainen kirjoitus esille.

……Metsästäjäliiton sivuilta poimittua:

Natura 2000 -alueita uhkaavat kiellot ja rajoitukset

Natura-verkoston tavoitteena on arvokkaiden luontokohteiden suojelu ottaen huomioon paikallisten asukkaiden tarpeet ja luonnon käyttömuodot, jotka eivät ole ristiriidassa alueiden suojelun kanssa. Metsästys vahvistaa luonnon monimuotoisuutta ja lajien välistä tasapainoa. Metsästäjäliiton mielestä sen tulee olla olennainen osa Natura-alueiden toimintoja. Liitto ei siksi voi hyväksyä metsästyksen rajoittamista Suomen laajoilla Natura 2000 -alueilla.

Komission edustajat vastasivat, ettei direktiivi missään määrin rajoita tai kiellä metsästystä Natura 2000 -alueilla ja että metsästyksellä on jopa positiivisia vaikutuksia alueen luonnolle.

Suomen Natura 2000 alueita uhkaavat kiellot ovat siis lähtöisin Suomen valtiolta, jolla on oikeus tiukentaa EU-säännöksiä. Kaikki poliittinen paine tulee tässä asiassa siis kohdistaa Suomeen eikä EU:hun.”

Maaseudun Tulevaisuudesta poimittua:

Metsästys vähenee tuntuvasti valtion mailla.

Suojeluun varattuja valtion maita virallistetaan luonnonsuojelualueiksi lähivuosina. Samalla alueille tulee metsästys – ja muita käyttörajoituksia. Esimerkiksi moottorikelkkailu on luonnonsuojelualueilla kielletty”.

Luonnonsuojelualueen statuksen saavien alueiden joukossa on pääosin Natura- alueita sekä soiden, rantojen ja vanhojen metsien suojeluohjelmiin kuuluvia valtion maita.

Kun valtioneuvosto aikanaan päätti Natura-ohjelmasta, pöytäkirjaan kirjattiin, ettei Natura vaikuta metsästykseen”

JA

Vuoteen 2018 mennessä suojelualueita perustetaan noin 670 000 hehtaaria. Pääosa niistä suojellaan valtioneuvoston asetuksella ja osa ympäristöministeriön asetuksella.”

……………………………………….

Yhteenvetona:

Käsittääkseni metsähallituksen maat kuuluvat valtiolle – Sinulle, minulle ja monelle muulle.

Onko Sinulta kukaan kysynyt että suostutko maidesi käyttötarkoituksen kaventamiseen?

Minulta ei ainakaan ole kysytty.

Eli valtio ohjailee ja määräilee omistamiensa maiden käyttöä; Kuka siellä saa kulkea ja kuka ei saa. Millä siellä saa kulkea ja millä ei saa. Eikä siinä vielä kaikki. Myös sitä ohjaillaan ja määräillään mitä valtion mailla tallovalla henkilöllä saa olla kädessään, olkapäällään taikka rinkassaan.

Eikös ole ihmeellistä?

Olen metsästänyt nyt yli 40 vuotta. Olin aika nappula kun sen touhun aloitin.

En ole kertaakaan kuullut että metsästysseuramme mailta olisi ajettu joku henkilö pois sen takia että hän ei metsästä.

Tarkoitan sitä että me metsästäjät emme ole koskaan estäneet taikka rajanneet muiden luonnossa liikkuvien kulkua ja harrastusoikeutta, mutta nyt näkyy että metsähallitus alkaa rajaamaan meidän metsästäjien kulkuoikeutta.

Kysyn MIHIN TÄMÄ PERUSTUU?

Millä oikeudella ja ennen kaikkea millä rahalla valtio perustaa mailleen puistoja joiden käyttö kielletään osalta kansalaisia?

Millä oikeudella veronmaksajien varoja kohdennetaan pelkästään joidenkin harrastajien käyttöön ja samalla estetään alueiden käyttö muilta harrastajilta?

Vuodessa on keskimäärin 12 kuukautta – myös metsähallituksen omistamilla mailla.

Näistä 12 kuukaudesta metsästetään keskimäärin noin neljänä kuukautena.

Valtio siis rajaa osalta kansalaisia oikeuden harrastaa metsästystä neljän kuukauden aikana, jotta metsästystä harrastamattomat saavat harrastaa alueella 12 kuukautta vuodessa.

Aika erikoinen tilanne!

Kun valtio kieltää metsästämisen kansallispuistoissa, niin yleisen oikeustajun mukaan tulisi vastaavasti varata meille metsästäjille täsmälleen samansuuruiset alueet joilla kaikki muu paitsi metsästys olisi kiellettyä.

Uskooko kukaan että näin tulee käymään?

Ei kai.

Valtion hallinnossa on ongelma – virkamiesten aikanaan allekirjoittamat pöytäkirjat ovat menettäneet merkityksensä.

Kotoiset virkamiehemme piiloutuvat EU byrökratian taakse. ”Vedotahan kapuhun” – kuten Tuntemattomassa kirjoitettiin.

Nyt ei vedota kapuhun, vaan EU pykäliin. Sivun ylälaidasta näet ettei EU direktiivi missään määrin kiellä metsästystä Natura alueilla.

Kiellot ovat täysin kotimaisten virkamiestemme luomuksia.

Minun mielestäni tähän toimintaan on saatava muutos. Olen sellaisessa lapsenomaisessa uskossa että ministeriön toimista vastaa ministeri.

Maa- ja metsätalousministeriön toimista vastaa ministeri Jari Koskinen (Kok.) ja ympäristöministeriön toimista vastaa luonnollisesti ympäristöministeri Ville Niinistö (Vihr.). Valtion omistajaohjauksesta vastaa ministeri Heidi Hautala (Vihr.) ja koko baletin pää on Jyrki Katainen (Kok.)

Olisikos kuulkaas ystävät hyvät ihan mahdoton ajatus että vaihdettaisiin ministereitä ja koko hallitusta seuraavissa eduskuntavaaleissa?

Jos vaaleissa kävisikin niin että ministeriöiden piikkipaikoille istahtaisi sellaisia henkilöitä jotka esittelisivät hallituksen iltakoulussa vähän toisen tyyppisiä asetuksia ja pöydän päässä istuisi sellainen henkilö joka viimeistään toppuuttelisi epäkelpojen esitysten eteenpäin viemisen.

Miltäs kuulostaa?

Ruutiukkoja ja salojen Sisaria on reippaasti yli 300 000. Tähän lisäksi muut ruutia polttavat, niin johan on äänestyskopissa voimaa – jos sitä todella halutaan käyttää.

Jos ei haluta käyttää, niin on aivan turhaa naukua vaalien jälkeen että taas meni seuralta metsästysmaita.

Nyt aletaan hiippailla jo sillä rajalla että niin sanottujen metsästykseen kielteisesti suhtautuvien virkahenkilöiden osuutta valtionhallinnossa ei enää saa kasvattaa.

Pikemminkin päin vastoin.

Vaikka näitä henkilöitä olisikin hallinnossa, niin ministeri saa halutessaan estetyksi kelvottomat asetus- ja lakiehdotukset.

Perussuomalaisten tämänhetkisen eduskuntaryhmän tuntien uskallan väittää, että ylivoimainen enemmistö meistä suhtautuu metsästysharrastukseen myönteisesti.

Ymmärrämme toki luonnon suojelun ja luontoarvojen merkityksen, mutta emme ymmärrä sitä että yhteiskunnan varoilla muodostetaan joillekin – vain heidän toimintaansa rajattuja harrastealueita – ja näillä alueilla kielletään kanssasisariemme ja -veljiemme harrastaminen.

Meidän mielestämme veronmaksajien varoilla on kaikkia tuettava tasavertaisesti – kultapossukerhoja me emme hyväksy.

Keskinäisten kehumisten kerhot ovat mennyttä aikaa. Vaaran rinteillä, soilla ja rämeillä on kaikille tilaa harrastaa – olkoompa harrastelaji mikä tahansa.

Minä ajattelen tällä tavalla – miten Sinä tuumaat?

Kysyy Reijo

Tallennettu kategorioihin Yleinen | Jätä kommentti

VIIKON VARRELTA…….

Moni muistaa EU:n myöntäneen avustuksia Espanjalle ja Italialle, koska näiden maiden vihannesviljelijät kärsivät Venäjän talouspakotteista.

Espanjan ja Italian neuvottelijat olivat kärppänä EU:n yhteisellä rahakukkarolla heti kun tuli tietoon Venäjän vastatoimet.

Nopea reagoiminen kannatti, ihan konkreettisesti. Rahaa tuli.

Samassa rytinässä tuli tietoon myös Venäjän nuiva suhtautuminen EU:n alueelta tuotaviin maitotaloustuoteisiin. Nämä pakotteet koskivat kaikkein kipeimmin Liettuaa ja Suomea.

Liettualaisista en tiedä, mutta meille suomalaisille vakuuteltiin että kaikki voitava tehdään jotta myös meidän viljelijämme saavat avustusta EU:n yhteisestä kassasta.

Ministeriön suunnilta on vakuuteltu meille poliitikoillekin, että neuvotellaan ja hyvältä näyttää.

No, nyt näyttää siltä että avustuksia ei taideta saadakkaan. Näyttääkö se sitten hyvältä – sitä saa jokainen pohtia tykönään. Minä sanon suoraan että ainakin minua hirvittää suomalaisten viljelijöiden puolesta.

Suomi ja suomalaiset ovat eturivissä kun valitaan nettomaksajia, mutta takarivin poikia siinä vaiheessa kun valitaan erilaisten tukien taikka avustusten saajia.

Suomalaisille maidontuottajille varattua rahaa menee epola -viruksen torjumiseen Afrikkaan. Nyt EI PIDÄ kuitenkaan asettaa vastakkain suomalaista talonpoikaa ja sairasta afrikkalaista lasta. Se olisi jo liian irvokas asetelma.

Joka tyvenen makaa – se tuulen soutaa. Tämä pitäisi jo EU virkamiestemme tietää.

Myös toinen viljelijöihimme kohdistuva jobinposti tulee EU:sta.

EU rukkaa omia tukijärjestelmiään vähän samalla tavalla kun me siirtelemme kelloa keväisin ja syksyisin. Aina menee muutama päivä totutteluun.

Nyt tukijärjestelmien siirron takia kotimaiset tukimaksatuksia käsittelevät viranhaltijat eivät kuulemma ehdi käsittelemään ajoissa tulevan vuoden tukihakemuksia.

On ihan vakavalla naamalla todettu että merkittävä osa vuoden -15 tuista maksetaankin vasta seuraavana vuonna.

Mitähän kuulkaas tapahtuisi jos ihan vakavalla naamalla sanottaisiin paperiliiton työntekijöille taikka laivatelakan rautakourille että sorry pojat, mutta teiltä jää ensi vuonna palkat saamatta ja ne maksettaneen vasta seuraavana vuonna?

Luulen että yleislakko olisi ovella.

Kun viljelijöiden kukkarolla käydään, niin se ei tunnu huolettavan juuri ketään. Syytä olisi, sillä huomennakin meidän pitää syödä.

Tallennettu kategorioihin Yleinen | Jätä kommentti

SOSIAALIETUUKSISTA…….

….Valitettavan moni joutuu elämään etuuksien varassa. Joltain on mennyt työpaikka ja joltain terveys. Monilta on mennyt molemmat. Tukea tarvitaan jotta ihminen ylipäätään voi elää.

Etuuksien ja tukien myöntämisestä käydään keskustelua jatkuvasti. Jonkun mielestä niitä saa liian tiukoilla ehdoilla ja jonkun mielestä niitä jaetaan liian hölläkätisesti.

Joukossamme taivaltaa myös heitä joille pyytämisen kynnys on liian korkea. He elää kituuttavat pulloja keräten ja marjoja poimien. Ravintona päiväysvanhoja tuotteita alehyllystä taikka punalappuisia suoraan jätteiden joukosta.

Sympatiani ja myötätuntoni on näiden ihmisten joukossa.

On myös sellaisia etuuksien saajia joille en sympatiaani suo. Esimerkki näistä yhteiskuntamme ”kuppaajista” löytyy edustajakollega Mika Raatikaisen 26.9 jättämässä kirjallisessa kysymyksessä ja ministeri Laura Rädyn 14.10 antamassa vastauksessa.

Kysymys: ”Mihin toimiin hallitus aikoo ryhtyä, etteivät veronmaksajat joudu rahoittamaan työttömyyskorvausten, sosiaalitukien tai muiden tukien tai avustusten muodossa sellaisten henkilöiden toimintaa, jotka ovat liittyneet terroristiryhmiin Syyriassa tai muualla ja ovat viranomaisten tiedossa ja
aikooko hallitus mahdollistaa sen, että Suomen viranomaisten tietojen vaihto edellä mainitussa asiassa esimerkiksi Kelan ja Suojelupoliisin välillä toimii viivytyksettä ja esteettä?”

Ministeri Rädyn vastaus oli pitempi, mutta poimin siihen mielestäni oleellisimman kohdan: ”Suomalainen sosiaaliturva perustuu pääosin vakinaiseen Suomessa asumiseen. Oikeus päästä sosiaaliturvan piiriin voi syntyä myös EU-lainsäädännön tai kansainvälisen sosiaaliturvasopimuksen kautta. Sosiaaliturvaan kuuluminen kirjallisessa kysymyksessä todetussa tilanteessa ratkaistaan asumiseen perustuvan sosiaaliturvalainsäädännön soveltamisesta annetun lain (1573/1993) 3, 3 a ja 4 §:n perusteella. Etuuskohtaisista myöntämisedellytyksistä säädetään kussakin etuuslaissa. Etuuden myöntäminen edellyttää sekä asumisedellytyksen että etuuskohtaisten myöntämisedellytysten täyttämistä. Terroristijärjestöön kuuluminen Syyriassa tai muualla ei ole peruste lakkauttaa Kelan myöntämien sosiaalietuuksien maksamista tällaiseen toimintaan osallistuvalta, tai hänen mukanaan ulkomailla oleskelevilta perheenjäseniltä.”

Viimeinen virke kertoo kaiken.

Tällä yhteiskunnalla ei taida mennäkkään niin huonosti kun julkisuudessa on annettu ymmärtää. Jos menisi, tällainen pelleily olisi lopetettu jo ajat sitten.

Minun ehdotukseni on se, että jokainen omatoimisesti Suomesta sotimaan (lue: toisia tappamaan) lähtenyt ottaa pelkän menolipun. Puhun nyt Syyriaan, taikka muualle lähteneistä vapaaehtoisista, EN YK:n rauhanturvaajista taikka muista avustustehtäviin lähteneistä.

Paluulippua hän ei tarvitse, koska paluuta Suomeen ei enää ole. Jos lähtee Suomesta ulkomaille ammuskelemaan ihmisiä, ei tällaisella tappajalla enää saa olla oikeutta palata Suomeen. Pysyköön siellä missä ruudinkäry haisee.

Kaikkein räikein tilanne olisi se, että nämä tappokeikalta palaavat kantaisivat sirpaletta pakarassaan taikka heillä olisi tulehtunut luodinreikä pohkeessaan ja heitä alettaisiin täällä hoitaa yhteiskunnan varoin. Samaan aikaan oman maan kansalaiset jonottavat lääkärille pääsyä omine, luonnollisine sairauksineen.

Sotaturismia en tänne kaipaa. Mitä mieltä Sinä olet?

Reijo

Tallennettu kategorioihin Yleinen | Jätä kommentti