PUHELIMET: Reijo 040-5257488, Hannu 0400-576 992

Luottamusta joko on taikka sitä ei ole.
Luottamusta ei voi rahalla ostaa eikä sitä voi perinnöksi saada.
Luottamus on ansaittava.
Toiset ansaitsevat luottamuksen, toiset eivät ansaitse sitä koskaan.
Äänestyskopissa luottamus punnitaan.
Leimattu äänestyslippu on luottamuksen osoitus.

Suomessa ei voi ääniä rahalla ostaa eikä täällä voi ääniä perinnöksi saada.
Suomessa on jokainen ääni ansaittava.
Joka muuta väittää, ei tiedä mistä puhuu ja halveksuu samalla pahasti suomalaisen äänestäjän suvereenia itsemääräämisoikeutta.
Äänestyskopissa äänestäjä on kuningas.

Meidän on nyt valittava joko Niinistö taikka Haavisto.
Molemmilla on omat vahvuutensa ja heikkoutensa - niinkuin meillä kaikilla.
Täydellistä ihmistä ei ole. Kun itse katson peiliin, on kuva perin vajavainen.
Jos asettuu toista tukemaan – ei välttämättä samalla asetu toista vastaan.

Äänestäminen ei ole velvollisuus – äänestäminen on oikeus.
Minulla on oikeus äänestää ja minä käytän äänioikeuttani.
Minä olen oman äänestyspäätökseni tehnyt.
Päätöstä tehdessäni olen kuunnellut vain kahta henkilöä – Niinistöä ja Haavistoa, en ketään muuta.

Tällä kirjoituksella en voi, enkä halua, ohjailla Sinun päätöstäsi.
Sinä teet oman ratkaisusi omien tuntemustesi pohjalta.
Minä luotan Sinun harkintaasi.

Äänestyskopissa minä luotan Sauli Niinistöön.
Minä luotan Sauli Niinistöön Vimpelin seurakunnan jäsenenä, reservi
upseerina, aktiivisena metsästäjänä ja turkistarhauksen puolesta puhujana.

Reijo

.......Se tuloo tänne justihi silloon ku moon ilimoottanu.

Tänä ehtoona klo 18.00.

Luje sitte itte ja kuutijoi notta ookko mun kans samoolla linijoolla.

Reijo

Ministerin on vastattava hänelle jätettyyn kirjalliseen kysymykseen 21 vrk:n kuluessa.

Minä jätin alla olevan kirjallisen kysymyksen 16.11.2011.

Kysymys annettiin tiedoksi ministeri Ville Niinistölle kaksi päivää myöhemmin, eli 18.11.2011.

Ministeri ei ole vieläkään vastannut kysymykseeni. Eduskunnan keskuskansliasta saamani tiedon mukaan on erittäin harvinaista että ministeri ei vastaa hänelle esitettyyn kysymykseen säädetyssä ajassa.

Homealtistuksesta kärsii kymmeniätuhansia ihmisiä. Heille tällä kysymyksellä on erityisen suuri merkitys.


KIRJALLINEN KYSYMYS 300/2011 vp

KK 300/2011 vp - Reijo Hongisto /ps Kosteus- ja homevaurioiden aiheuttamien ongelmien korjaaminen

Eduskunnan puhemiehelle

Kosteus- ja homevauriot ovat yksi suurimmista syistä huonoon sisäilman laatuun. Arvioiden mukaan 600 000-800 000 suomalaista altistuu päivittäin kosteus- ja homevaurioille kodeissa, työpaikoilla tai muissa julkisissa rakennuksissa. Välitön kosteus-ja homevaurioiden korjaustarve on noin 250 000 pientalossa, 8 000 asuinkerrostalossa, 1 300 koulussa sekä n. 15 %:ssa hoitoalan rakennusten pinta-alasta.

Homevauriot voivat aiheuttaa terveyshaittoja iästä tai terveydentilasta riippumatta. Oireet saattavat ilmaantua toisille ihmisille jo lyhyen altistumisen jälkeen, kun taas toiset eivät saa oireita välttämättä lainkaan. Homevaurioiden aiheuttamia ärsytysoireita ovat mm. nenän tukkoisuus, nuha, kurkun karheus, kurkkukipu, äänen käheys, limannousu keuhkoista, pitkittynyt yskä, yöllinen yskä, nielun ärsytys, hengenahdistus, hengityksen vinkuna, silmäoireet, silmän sidekalvon infektiot ja iho-oireet. Altistuneet voivat myös potea yleisoireita, kuten poikkeuksellista väsymystä, päänsärkyä, lievää lämpöilyä, pahoinvointia, nivelsärkyä ja huimausta. Homeet aiheuttavat myös pitkittyneitä infektioita, joita ovat esim. flunssat sekä poskiontelon- ja keuhkoputkentulehdukset, sekä astman oireiden pahenemista. Harvinaisempia terveyshaittoja ovat mm. allerginen nuha tai allerginen alveoliitti eli homepölykeuhko.

Homeesta aiheutuneiden sairauksien kustannukset yhteiskunnalle ovat huomattavat. Pelkästään ammattitautien kustannukset ovat n. 17 miljoonaa euroa/vuosi. Muiden homeesta aiheutuneiden työperäisten sairauksien tutkimus ja hoito maksavat n. 42 milj. euroa/vuosi. Työperäisten kosteus- ja homevaurioiden aiheuttamat suorat hoito- ja poissaolokustannukset ovat yhteiskunnalle ainakin 152 milj. euroa/vuosi. Asuntojen kosteusvaurioiden aiheuttamien infektioiden ja astman hoitokustannuksiksi on arvioitu 62 miljoonaa euroa/vuosi. Näiden lisäksi tulevat vielä kaikki välilliset kustannukset, jotka ovat merkittävästi mainittuja suoria kustannuksia suuremmat. Huonon sisäilman aiheuttamien kustannusten on kaiken kaikkiaan arvioitu olevan jopa 3 miljardia euroa vuodessa. Tämä on samaa luokkaa kuin mitä kuluu rakennusten vuotuiseen lämmittämiseen.

Ympäristöministeriössä saatiin vuonna 2009 valmiiksi monivuotinen korjausrakentamisen strategia, jonka tavoitteena on saada rakennuskantamme satavuotiskuntoon vuodeksi 2017. Korjausrakentamisen strategiaohjelma on laaja kokonaisuus, joka sisältää osaltaan myös kosteus- ja homevaurioihin liittyviä toimenpiteitä. Homeongelmat ovat kuitenkin niin yleisiä ja suuria murheita aiheuttava kokonaisuus, että hallitus päätti puoliväliriihessään vuoden 2009 helmikuussa, että niiden vähentämiseksi tarvitaan tätä järeämpiä erityistoimenpiteitä. Hallitus päätti tuolloin perustaa viisivuotisen kosteus- ja hometalkoot -toimenpideohjelman tavoitteenaan kosteus- ja homevaurioiden ja niiden aiheuttamien kansanterveyshaittojen merkittävä vähentäminen. Strategian ja korjausten toteuttamiseen tarvitaan rahaa, mutta sitä ei ole kuitenkaan varattu riittävästi vuoden 2012 budjettiin.

Työkyvyttömiksi sairastuneita ihmisiä jää ilman sairauslomakorvauksia, koska lääkärit eivät osaa diagnosoida ongelmaa eikä ole olemassa diagnoosinumeroa sairastuneille. Kela ei korvaa sairauslomia ilman asianmukaista lääkärintodistusta. On myös harvinaista saada sairauseläkettä kosteusvaurioaltistuksesta aiheutuneen sairastumisen vuoksi. Osa sairastuneista ohjataan psykiatrisiin palveluihin ja saattaa tätä kautta päästä eläkkeelle - mikä on monelle surullinen, mutta ainoa vaihtoehto toimeentulon saamiseksi. Sairaudelle on saatava diagnoosinumero, jotta kosteusvauriorakennuksissa sairastuneille taataan samat yhteiskunnalliset oikeudet kuin muillekin kansalaisille.

Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ään viitaten esitän asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen:

Mihin toimiin hallitus aikoo ryhtyä homerakennusten korjausten rahoittamiseksi, korjausten pikaiseksi käynnistämiseksi ja diagnoosinumeron saamiseksi homealtistuksesta sairastuneille?


Helsingissä 16 päivänä marraskuuta 2011

Reijo Hongisto /ps
....................................

ERIKOINEN EPISODI

Avustajani tiedusteli jo aiemmin miksi ministerin vastaus viipyy yli sallitun 21 vrk.

Tuolloin ei selvinnyt että missä kysymykseni "seikkailee" eikä se minkä vuoksi juuri tähän kysymykseen ei oltu vastattu.

Tiistaina 24.1.aamupäivällä aloimme selvittämään asiaa uudelleen. Selvitys tuottikin tulosta, sillä saimme 16.1 päivätyn vastauksen. Vastaus tuli eri ministeriöstä mutta eihän siinä mitään. Pääasia että kysymykseen vastattiin.

Jossain joku oli unohtanut laittaa punaisen täpän kohtaan "siirretty toisen ministerin vastattavaksi" ja siitä sekaannus johtui.

Tekevälle sattuu ja kun virkailija satoja kysymyksiä käsittelee ja papereita lähettelee, niin joskus saattaa jonkun kysymyksen kohdalla jäädä tarpeellinenkin merkintä tekemättä. Ihmisiä olemme kaikki ja ihmiselle voi näin käydä.

Reijo

.....Vanhoilla ei voi enää näissä vaaleissa äänestää.

Kansa – taikka pikemminkin osa kansaa - on sanansa sanonut ja pulinat pois. Äänestysprosentti olisi voinut olla korkeampikin. Tällä äänestysaktiivisuudella tuli tälläinen tulos ja siihen on tyytyminen.

Osalle se on hyvä, jopa suorastaan loistava, osalle vastaavasti pettymys. Tuskin kuitenkaan katastrofi kenellekkään.

Finaalikierrokselle kansa halusi Niinistön ja Haaviston. Onnitteluni molemmille. Niinistön menestyminen oli odotettavissa, mutta tunnustan että ainakin minulle Haaviston loppukiri tuli yllätyksenä.

Sanomattakin on selvää että olisin halunnut toisella kierroksella äänestää Timo Soinia, mutta nyt se ei ole mahdollista. Alkiolaisen ajatusmaailman omaavana olisi myös Paavo Väyrynen ollut hyvä vaihtoehto.

Niinistö ja Haavisto edustavat molemmat kokolailla Eurooppa -myönteistä linjaa. Vaalitenteissä tuskin linjaerimielisyyttä ehdokkaiden välille tulee.

Erimielisyyttä taikka ainakin värikkäämpää keskustelua olisi vaalitentteihin tullut, mikäli Niinistön opponenttina olisi ollut joko Soini taikka Väyrynen.

Tulevalla toisella kierroksella äänestäjät olisivat ehkäpä selkeämmin hahmottaneet kantaansa myös maamme Eurooppa -politiikkaan. Minä olisin nähnyt sen hyvänä asiana.

Tätä EI PIDÄ tulkita niin että minä olisin Eurooppa -vastainen. En ole, sillä minä(kin) tiedän sen, että me emme enää täällä Pohjolan perukoilla pärjää pelkästään toistemme pärekattoja naulaamalla.

Emme pärjää. Ovet pitää olla auki Eurooppaan ja vähän laajemallekkin. Isänmaan edun nimissä on kuitenkin katsottava, mitä niistä ovista viedään ja mitä tuodaan. Isänmaan etu on ensin ja muiden vasta sen jälkeen.

Minulta on tiedusteltu; kumpaa ehdokasta tulisi toisella kierroksella äänestää, vai pitäisikö jättää kokonaan äänestämättä.

Olen jo oman äänestyspäätökseni tehnyt. Mutta se on minun oma päätökseni, enkä lähde sitä julkisuuteen levittelemään. Sen sanon kuitenkin, että äänestäminen on kansalaisOIKEUS. Se ei ole velvollisuus, vaan oikeus.

Pitää muistaa se, että suomalaisessa äänestyskopissa multimiljonääri ja keppikerjäläinen ovat yhdenvertaisia. Kummallakin on vain yksi ääni ja kummankin ääni on yhtä arvokas. Näin ei ole kaikkialla.

Tätä on syytä arvostaa ja tämän takia myös käyttää omaa äänioikeuttaan.

Vaalikampanjointi oli varsin siistiä. Loanheittoa ei pahemmin nähty. Keskusteluissa tuotiin esille eri näkemyksiä ja erilaisia tulkintoja. Sehän kuuluu pelin henkeen.

Vyön alle ei lyöty ja siitä on syytä antaa tunnustus kaikille ehdokkaille.

On oivallettu se että kampanjaa tehdään oman ehdokkaan puolesta, mutta ei ketään toista vastaan.

Tämä on tärkeää pitää mielessä myös tulevissa kampanjoissa.

Kilpailevan ehdokkaan kampanjan häiritseminen taikka vaalimainosten repiminen kertoo tekoon syyllistyneen henkilön henkisestä kypsyydestä taikka pikemminkin kypsymättömyydestä.

Presidentinvaali on henkilövaali. Me äänestäjät annamme äänemme henkilölle - emme puolueelle. Äänestysalueena on koko valtakunta.

Presidentinvaalia ei pidä sekottaa ja sotkea kunta- taikka eduskuntavaaliin.

Kuntavaaleilla valitaan valtuutettuja oman kunnan taikka kaupungin valtuustoon. Äänestysalueena on oma kunta taikka kaupunki. Ollaan paljon pienemmällä "hiekkalaatikolla".

Myös kuntavaali on pitkälti henkilövaali, eikä tulevan kuntavaalin tulosta voi ennakoida tämän presidentinvaalin pohjalta.

Niinistöä ja Haavistoa ei voi äänestää joka kunnassa.

Ei myöskään Soinia.

Kuntavaalien ehdokasasettelu on meneillään. Julkisuudessa on vilahdellut toinen toistaan ihmeellisempiä kuntakarttoja. Kuntaliitoksia on luvassa.

Päivänselvää on se, että kuntaliitoksiin joutuvat ottamaan kantaa syksyllä valittavien valtuustojen jäsenet.

Päätökset eivät tule olemaan helppoja kaikille. Vastuu painaa.

Olen julkisuudessa sanonut että en tule hyväksymään kuntien pakkoliitoksia. Se on minun ja edustamani Perussuomalaisen puolueen yhteinen kanta.

Jos ajattelet samoin, niin tervetuloa ehdokaslistallemme tulevissa kuntavaaleissa.


Reijo