KIRJALLINEN KYSYMYS PIHASUSISTA……….

KIRJALLINEN KYSYMYS

Kaatolupien myöntäminen asuinrakennusten pihoihin tuleville susille

Eduskunnan puhemiehelle

Julkisuudessa olleiden tietojen mukaan maa- ja metsätalousministeriö on myöntänyt poronhoitoalueen ulkopuolelle lisää kaatolupia viidelle sudelle. Tarkoituksena on kohdentaa luvat susiin jotka toistuvasti hakeutuvat ihmisasutuksen läheisyyteen ja saalistavat muun muassa koiria.

Tietooni on saatettu, että sama henkilö on hakenut Suomen riistakeskukselta kaksi eri kertaa kahdelle sudelle kaatolupaa. Lupia on haettu Keuruu, Virrat, Mänttä – Vilppulan alueelle. Hakemukset on päivätty 2.1.2013 ja 30.1.2013.  Alueen pinta-ala on 96972 hehtaaria.

Molempiin hakemuksiin on Suomen riistakeskus antanut kielteisen päätöksen.

Hakija on perustellut ensimmäistä, 2.1.2013 päivättyä hakemustaan muun muassa seuraavasti;

”Virtain – Keuruun kuntien alueella on tarkasti seurattu ja suurelta osin dokumentoitu susilauma ja alueella erillään kulkevat susiyksilöt.

Laumasta on pannoitettu 2011 alfa-naaras ja kaksi nyt 1,5 vuotiasta sutta, joista 1,5 vuotias pannoitettu naarassusi liikkuu edelleen lauman mukana. Lauman jäsenet alkoivat viime vuonna tappaa koiria 10.8.2012 ja viimeinen koiran tappaminen tapahtui 5.12.2012. Pantatietojen ja jälkiseurannan perusteella ajoittuu lauman liikkuminen vahinkokohteiden läheisyyteen. 

Elokuusta 2012 alkaen sudet ovat tappaneet viisi koiraa, joista kolme on tapettu vakituisen ihmisasunnon pihassa ja kaksi maasto-olosuhteissa. Virtain – Keuruun alueella susien tappamien koirien kokonaismäärä on vuodesta 2008 lähtien kolmetoista. Koiranomistajien antamien tietojen mukaan on vuonna 2012 vahingonkorvausta haettu valtiovaroin korvattavaksi 4 460 euroa ja vakuutusyhtiön korvattavaksi 700 euroa. 

Susien käynnit vakituisesti asuttujen talojen pihoissa ja kotieläinten sekä koirien ”kyttäily” ovat lisääntyneet vuoden 2012 aikana. 

Alueella asuvien ihmisten turvallisuudentunne ja vapaan elämisen sekä asumisen oikeudet koetaan uhatuiksi ja vääristyneiksi susien käytösmallien myötä:

Erityisesti pikkulapsiin kohdistuvan uhan vuoksi ja sen mukaan tuomat rajoitukset sekä erityisjärjestelyt.

Luonnossa liikkuminen ja harrastaminen on voimakkaasti rajoittunut tai loppunut kokonaan.

Kaikki koiraharrastukseen ja toimintaan liittyvä on voimakkaasti rajoittunut tai loppunut kokonaan.

Maataloudessa eläintenpidolle aiheutuneet ongelmat.”

Ja ”Suurpetotihentymä Virrat – Keuruu alueella on todennettu ja tilastoitu useamman toimijan taholta;

Tassu suurpetohavaintojärjestelmä.

Suden ja karhun osalta RKTL:n tutkimus- ja pannoitusprojektin myötä.

Keski-Suomessa vuonna 2012 toteutettu ilveksen lumijälkilaskenta.

Virtain ja Keuruun alueen omatoiminen, varsin kattava seuranta ja tutkimustyö.” 

Hakemukseen liitettyjen lausuntojen mukaan Keuruun, Virtain ja Mänttä-Vilppulan kaupungit ovat joutuneet järjestämään alueellaan ylimääräisiä koulukyytejä susilauman vuoksi.

Lapinjärven metsästysseura ry:n lausunnon mukaan alueelta tulee poistaa pihoissa käyvät ja koirien kimppuun hyökkäävät sudet.

Mäntän seudun koirakerho ry on esittänyt että susilaumasta tulisi poistaa koirien tappoon ja pihakäynteihin erikoistuneet sudet.

Toisveden metsästysseura on kirjeessään ilmoittanut että seuran alueella ei voida käyttää koiria apuna hirven metsästyksessä ja myös lintu- ja hirvikokeiden pitäminen on estynyt viime vuosien aikana.

Kotalan kyläyhdistys on esittänyt että alueen susimäärää tulisi vähentää niiden aiheuttamien vahinkojen ja haittojen vuoksi.

Hakemuksen liitteenä on myös Keuruun riistanhoitoyhdistyksen, Mäntän seudun riistanhoitoyhdistyksen ja Virtain riistanhoitoyhdistyksen lausunnot joissa yhdistykset puoltavat kahden suden pyyntiluvan myöntämistä.

Suomen riistakeskus on hylännyt hakemuksen ja perustelee päätöstään muun muassa seuraavasti:

”Susi on aina rauhoitettu metsästyslain (615/1993) 37§:n 3 momentin perusteella. Rauhoituksesta voidaan poiketa Suomen riistakeskuksen luvalla metsästyslain 41§:n 1 momentin nojalla 41§:ssä säädetyin edellytyksin, jos muuta tyydyttävää ratkaisua ei ole eikä päätös haittaa lajin suotuisan suojelutason säilyttämistä lajin luontaisella levinneisyysalueella”

Suotuisasta suojelutasosta päätökseen on kirjattu muun muassa seuraavaa: ”Poikkeusluvalla sallittavasta suden metsästyksestä metsästysvuonna 2012 – 2013 annetun maa- ja metsätalousministeriön asetuksen (616/2012) mukaan metsästyslain (615/1993) 41§:n 1 momentin perusteella saaliiksi saatujen susien määrä saa olla enintään 10 yksilöä poronhoitoalueen ulkopuolella. Tällä asetuksella ei rajoiteta poikkeuslupien myöntämistä poronhoitoalueella. Asetukseen liittyvässä tiedotteessaan (16.11.2012) maa- ja metsätalousministeriö toteaa, että susikannan suojelun painopiste on poronhoitoalueen ulkopuolella.

Hakemuksella haettu kahden suden poistaminen ei aiheuttaisi haittaa suden suotuisan suojelun tason säilyttämiselle tai sen saavuttamiselle lajin luontaisella levinneisyysalueella.

Tämän päätöksen tekohetkellä maa- ja metsätalousministeriön asetuksen (616/2012) mukaisesta poikkeusluvilla kaadettavien susien enimmäismäärästä on jäljellä seitsemän kappaletta. Lisäksi poliisin määräyksellä on lopetettu neljä sutta ja yksi susi on jäänyt junan alle kuluvan metsästysvuoden aikana poronhoitoalueen ulkopuolella.” 

Perusteluissa todetaan myös että RKTL:n elokuussa 2012 maa- ja metsätalousministeriölle antaman lausunnon mukaan arvioidaan Suomessa olevan tuolloin 180 – 200 susiyksilöä.

Suomen riistakeskuksen antaman kielteisen päätöksen jälkeen sama hakija haki uudelleen kahden suden kaatolupaa. Hakemus on päivätty 30.1.2013.

Hakemuksen perustelut ovat pitkälti toisinto ensimmäisestä hakemuksesta. Suomen riistakeskus hylkäsi myös tämän hakemuksen.

Kielteiset lupapäätökset ovat herättäneet laajalti keskustelua erityisesti lupahakemuksessa mainituilla paikkakunnilla, koska lupapäätöstä tehtäessä oli vielä käyttämättä seitsemän kaatolupaa. Kansalaiset ovat myös huolissaan omasta ja lastensa turvallisuudesta, sekä siitä että kireässä taloustilanteessa kunnat ja kaupungit joutuvat petovaaran vuoksi vielä järjestelemään ylimääräisiä koulukyydityksiäkin.

Tällainen toiminta sotii kansalaisten oikeustajua vastaan. Hämmennystä on myös herättänyt RKTL:n antama arvio susien määrästä syksyllä 2012. Arvion mukaan susia oli tuolloin 180 – 200 yksilöä ja tämänhetkisten arvioiden mukaan susia olisi enää 125 – 135 yksilöä koko valtakunnassa.

Susien väitetään vähentyneen, mutta onnettomuustilastot kertovat kokonaan toista, sillä viime viikkojen aikana on ainakin kaksi sutta menehtynyt törmättyään autoon valtatiellä. Yksi asuinrakennusten pihoja kierrellyt susi on jouduttu poliisilain perusteella lopettamaan.

Kansalaiset kyselevät huolestuneina kuinka on mahdollista että kun RKTL arvioi susikannan vähentyneen kymmenillä yksilöillä, jää susia entistä enemmän liikenteen ruhjomaksi ja tämän lisäksi niitä joudutaan vielä poliisilain perusteella lopettamaan asuinrakennusten pihaan.

Yleisen uskomuksen mukaan sudet eivät olekaan vähentyneet RKTL:n ilmoittamalla tavalla, vaan pikemminkin lisääntyneet.

Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ään viitaten esitän asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen:

Onko hallitus tietoinen kuinka monta sutta Suomessa on, mitä tarkoitetaan suden suotuisan suojelutason säilyttämisellä lajin luontaisella levinneisyysalueella, ovatko asuinrakennusten pihat ja puutarhat suden luontaista levinneisyysaluetta, onko Suomen susikannalle asetettu joku numeerinen vähimmäismäärä, millä perusteilla Suomen riistakeskus voi evätä toistuvasti ihmisten pihoissa liikuskelevien ja pihoista koiria tappavien sekä ihmisille uhkaa aiheuttavien susien kaatoluvat, sekä mihin toimiin hallitus aikoo ryhtyä jotta mahdollisilta suurpetojen aiheuttamilta ihmisuhreilta vältytään?

 

Helsingissä 27 päivänä helmikuuta 2013

Reijo Hongisto /ps