SIKAMAISTA TOUHUA………

Sikasanaston erittäin lyhyt oppimäärä:

Emakkosikala = paikka jossa emakot siemennetään

Porsitussikala= paikka jossa emakko porsii

Lihasikala = paikka jossa porsaat kasvatetaan teuraspainoon

Joulu = vuodenaika jota sika ei erityisemmin rakasta

+++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++

Kivinen tie on kinkulla pitopöytään!

Kun seuraavan kerran hamuat ruisleivän päälle suomalaista sian lihaa, niin mietippä millaiset mutkat lihanpala on oikein tehnyt.

Kaikki saa alkunsa emakkosikalassa, jossa emakot siemennetään.

Viikkoa ennen arvioitua porsimisaikaa tiineet emakot siirretään porsituskarsinaan, jossa emakko pyöräyttää pahnueen, keskimäärin noin 12 – 13 elävää  pientä porsasta.

Porsituskarsina voi olla samassa sikalassa jossa emakko ”asuu”, mutta on myös pelkästään porsitukseen erikoistuneita porsitussikaloita jotka saattavat olla kokonaan eri pitäjissä.

Porsinut emakko makoilee karsinassaan voipuneena ja syöttää pahnuetta noin kuukauden verran porsimisesta. Toki porsaat saavat muutakin ruokaa ja kasvavat vauhdilla.

Emakko vieroitetaan jälkikasvustaan ja siirretään takaisin siemennysosastoon. Emakon reissu kestää kaikkineen noin viisi viikkoa porsitusosastolla.

Vuoden aikana emakko puskee ulos keskimäärin 2,4 pahnuetta.

Emakko siemennetään uudelleen ja kierto jatkuu.

Mutta mitä tapahtuu emakon jälkikasvulle?

Pikku porsaat varttuvat synnyintilallaan hyvää vauhtia eli noin 0,5 kg vuorokaudessa.

Saparot heiluvat karsinoissa ja virikelelut saavat kyytiä.

Porsaat ovat synnyinkodissaan eli porsitussikalassa 40 – 50 vrk, jonka jälkeen ne keskimäärin 30 kiloisina siirretään varsinaiseen lihasikalaan.

Isojen poikien osastolla lihasikalassa porsaat varttuvat vauhdilla ja alkavat muistuttaa esikuviaan eli ihka eläviä sikoja. Porsas muuttuu siaksi noin 75 – 90 vuorokaudessa, jolloin elopaino alkaa olla jo vaarallisen korkea. Riskirajana pidetään noin 110 elopaino kiloa, jolloin lihanleikkaaja jo hioo veistään.

Napakasti sanottuna: ketjussa on ainakin kaksi toimijaa 1 emakkosikalat, 2.lihasikalat. Nämä kaksi toimivat erillään. Joskus on myös kolmas eli porsitukseen erikoistunut sikala.

Äkkipäätä ajatellen luulisi olevan kohtuullisen helppoa laskea asiat niin, että ketju toimii joustavasti.

Ihan almanakasta selaten voi päätellä koska siemennetty emakko porsii, koska pikkuporsaat ovat siirtokypsiä ja koska sika on saavuttanut teuraspainonsa. Ei pitäisi olla vaikeaa, mutta on se vaan välillä.

Ongelmana on kuulkaas lihantuottajille maksettava EU tuki. Itse tuki ei ole ongelma, vaan se miten sitä maksetaan. Nimittäin kasvatussikaloissa pystytään kierrättämään yli kolme parttiaa vuodessa. Jos päästäisiin edes kolmen parttian vauhtiin, niin ketju toimisi kun vanhojen junien vessat – ihan idioottivarmasti.

Tukea maksetaan sama määrä, kierrättääpä sikala kaksi taikka kolme parttiaa. Tämän takia monet kasvatussikalat jättävätkin yhden kierroksen väliin koska se ei vaikuta tuen määrään. Tällainen kierroksen heivaaminen on sikalanomistajan itsensä päätettävissä, eikä siitä juuri tiedoteta emakkosikaloiden omistajille.

Kun tieto ei kulje, tulee ketjun alkupäässä pahoja ruuhkia. Emakoita siemennetään normaaliin tahtiin ja porsimiset tapahtuvat ajallaan. Kun ne edelliset emakkosikalan porsaat eivät olekaan menneet kaupaksi lihasikalaan, tulee sinne porsitussikalaan ruuhkaa.

Tästä on jo olemassa karmaisevia esimerkkejä, nimittäin ihan julkisuudessakin olleen tiedon mukaan eräs porsitussikalanomistaja oli joutunut teurastamaan satoja porsaita ihan vaan sen takia että porsaille ei ollut jatkopaikkaa. Pikkuporsaat oli jouduttu kuskaamaan ongelmajätteenä Honkajoelle. (Luit aivan oikein)!

Ainakin minun on melko vaikeaa ymmärtää, että kun maassa osa kansalaisista etsii elantonsa roskalaatikoista ja syö kauppojen päiväysvanhoja tuotteita, toisaalla pakkoteurastetaan keskenkasvuisia porsaita joita pidetään vielä ongelmajätteenä.

Hätäisempi mies saattaisi äityä ihan noitumaan, mutta minä tyydyn sanomaan että vielä tulee sellainenkin päivä että meillä suomalaisilla ei kerta kaikkiaan ole varaa heittää ruokaa roskiin.

Minä EN halua osoittaa syyttävällä sormella ketään. Totean vain, että minun oikeustajuuni ei mahdu se, että tuottaja saa täsmälleen saman EU tuen kierrättipä hän kaksi taikka kolme parttiaa.

Minun mielestäni huomattavasti oikeudenmukaisempaa olisi maksaa tukea sen mukaan miten viljelijä on työssään onnistunut. Jos joku haluaa jättää kierroksen väliin, niin hänen velvollisuutensa olisi ilmoittaa siitä ketjun muille toimijoille hyvissä ajoin, jotta muut toimijat osaisivat varautua muutokseen, eikä tällaisia ylilyöntejä pääsisi tapahtumaan.

Jotkut syövät lihaa, jotkut eivät syö. Makuasioista ja ruokailutottumuksista ei pidä kiistellä. Uskon kuitenkin että lähestulkoon kaikki on yhtä mieltä siitä että kenenkään etujen mukaista ei ole pakkoteurastaa keskenkasvuisia porsaita ja hävittää niitä ongelmajätteenä.

Jonkunlainen muutos tähän on tultava taikka porsitussikaloiden omistajat lyövät hanskat tiskiin. Vegetaristeja tämä ei harmita, mutta kotimaisen lihan ystäviä sitäkin enemmän.

Näissä mietteissä ja joulua ootellessa…..

Reijo