ELVYTYKSESTÄ…..

HEUREKA – foorumissa on koolla valtakunnan talousvaikuttajia. Ovensuussa haastatellut kertoivat olevansa ”odottavalla kannalla”.

Kaikki olivat sitä mieltä että ”jottain tarttis teherä”.

Hyvä että ollaan yksimielisiä edes siitä että tehdä pitää. Nyt pitäisi päästä yksimielisyyteen vielä siitä, mitä tehdään.

Elvytetäänkö velkarahalla – vai säästetään. Siinä pulma.

Kaveri kilautti ja kertoi suunnittelevansa omakotitaloonsa maalämmitystä. Kävi ilmi, että nykyinen öljylämmitys polttelee euroja parin tonnin verran vuodessa. Jokainen euro on liikaa, sillä pankissa kuulemma oli vielä rakennusaikaista lainaa.

Lämpöjärjestelmä maksaisi vajaat 15 000 euroa, josta sitten kotitalousvähennyksen kautta osa tulisi takaisin. Homma piti kattaa lainalla.

Ongelma oli siinä, ottaako lisää lainaa vai kituuttaako nykyjärjestelmällä.

Kuutioitiin kuviota ja päädyttiin siihen, että 6 – 7 vuoden kuluttua homma olisi maksanut itsensä ja sen jälkeen alkaisi lämmityskustannuksissa tulla selvää säästöä.

Yritimme haarukoida asiaa myös järjestelmän rakentamisen kannalta: paikkakunnan yrittäjiä työllistyy pariksi päiväksi ja rahaa jää pyörimään omaan pitäjään.

Kauppataseeseenkin on vaikutusta, sillä öljyä ei enää tarvitse tuoda hänen talonsa tarpeisiin.

Kaveri uskoi että hänen päänsä keikkuisi hartioilla vielä kymmenen vuoden päästä ja päätti mennä arkipäivänä pankkiin.

Hän päätti elvyttää lainarahalla.

Monessa kunnassa pähkäillään homekoulujen kohtaloa. Oppilailla pitää olla katto päänpäällä ja mieluusti vielä veden pitävä.

Jos nykyisessä koulussa ovat oppilaat ja opettajat oireilleet sädesienen kourissa, niin jotain on tehtävä ja pian.

Vaikka varaa ei olisi, joudutaan korjausrakentaminen tekemään ja useimmiten vielä lainarahalla.

Kun laitetaan vaakakuppiin homekoulujen aiheuttamat terveysriskit ja niistä tulevina vuosina kertyvät ongelmat ja kustannukset, niin järkevintä on ottaa laina ja korjata koulu kuntoon.

Eli elvyttää lainarahalla.

Menneinä vuosina kaikenlainen rakentaminen työllisti suomalaisia timpureita ja muurareita nykyistä enemmän.

Tänään tilanne on valitettavasti se, että yhä useammalla rakennustyömaalla ulkomaiset työntekijät muuraavat kivet ja sahaavat listat jiiriin. Osa korjausrakentamiseen kohdennetuista euroista valuu maamme rajojen ulkopuolelle.

Eduskunnan tarkastusvaliokunnan teettämän tutkimuksen mukaan merkittävien home- ja kosteusvaurioiden terveydelle aiheuttamat kustannukset ovat noin 450 miljoonaa euroa vuodessa.

Jokainen korjausrakentamiseen kohdennettu euro kiertyy ennen pitkää valtion kirstuun takaisin.

Päivänselvää on, että meillä ei ole varaa velkaantua nykyvauhdilla. On kyettävä arvottamaan mihin raha riittää ja mihin ei.

Normihommaa vaikka autokaupassa…..

Ehkä olisi viisainta keskittyä nyt oman maan asioiden hoitamiseen ja jättää lähi-idän konfliktit ja Kreikan apupaketit hetkeksi sivuun.

Tulevan syksyn palkkaneuvotteluissa ratkaistaan paljon. Nyt on oltava malttia vaurastua.

Reijo