KARHUN KÄRSIMYKSET…….

KIRJALLINEN KYSYMYS 40/2013 vp

Maasuurpedoille asennettujen seurantalaitteiden kantajalleen aiheuttamat vammat

Eduskunnan puhemiehelle Julkisuudessa olleiden tietojen mukaan Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos (RKTL) on asentanut ainakin karhuille ja susille radioseurantalaitteita. Laitteen asentamiseksi eläin on ensin otettava kiinni ja tainnutettava. Kiinnioton yhteydessä joudutaan maastossa käyttämään myös moottorikäyttöisiä ajoneuvoja – moottorikelkkoja, mönkijöitä ja jopa helikoptereita. Seurantalaitteet on integroitu eläimen kaulalle asennettavaan pantaan. Kansankielessä puhutaankin pantasusista ja -karhuista.Yleisen käsityksen mukaan villin eläimen kaulalle asennettava panta aiheuttaa kantajalleen haittaa. Haittoina pidetään sitä, että ihminen ylipäätään ottaa kiinni villin ja luonnonvaraisen eläimen käyttäen apunaan jopa moottorikäyttöisiä ajoneuvoja, nukuttaa eläimen ja vielä asentaa eläimen kaulalle pannan. Koska villin eläimen kaulassa olevaa pantaa, pannan kireyttä ja pannan alaista karvoitusta sekä ihoa ei voida tarkastaa ja puhdistaa säännöllisesti, on mahdollista, että panta hankaa eläimen ihon rikki. Kun rikki mennyt ihon kohta on pannan alla suojassa, ei eläin pääse raapimaan taikka nuolemaan rikkoutunutta kohtaa eikä sitä luonnollisella tavalla puhdistamaan. Haavoilla olevaan ihokohtaan saattaa maaston epäpuhtauksista kerääntyä bakteereja, jotka tulehduttavat haavan.Tulehduksen vaivaama ja heikentämä eläin ei kykene saalistamaan normaalilla tavalla ja saattaa tämän vuoksi hakeutua etsimään ravintoa jopa ihmisasumusten läheisyydestä. Tällainen eläin saattaa käyttäytyä aggressiivisesti etsiessään ravintoa taikka kohdatessaan muussa tilanteessa ihmisen. Tulehdus saattaa pahimmassa tapauksessa jopa tappaa eläimen.Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ään viitaten esitämme asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen:

Onko hallitus tietoinen siitä, kuinka monelle maasuurpedollemme on asennettu radioseurantalaite ja onko näistä seurantalaitteista aiheutunut eläimille tulehduksia taikka muuta haittaa ja

onko hallituksen tiedossa, että radioseurannassa olevat eläimet olisivat käyttäytyneen lajille epätyypillisesti kohdatessaan ihmisen?

Helsingissä 8 päivänä helmikuuta 2013

Reijo Hongisto /ps Pentti Oinonen /ps Anne Kalmari /kesk Timo V. Korhonen /kesk Pirkko Mattila /ps Lauri Heikkilä /ps

MINISTERIN VASTAUS:
Eduskunnan puhemiehelleEduskunnan työjärjestyksen 27 §:ssä mainitussa tarkoituksessa Te, Herra puhemies, olette toimittanut asianomaisen ministerin vastattavaksi kansanedustaja Reijo Hongiston /ps ym. näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK 40/2013 vp:

Onko hallitus tietoinen siitä, kuinka monelle maasuurpedollemme on asennettu radioseurantalaite ja onko näistä seurantalaitteista aiheutunut eläimille tulehduksia taikka muuta haittaa ja

onko hallituksen tiedossa, että radioseurannassa olevat eläimet olisivat käyttäytyneen lajille epätyypillisesti kohdatessaan ihmisen?

Vastauksena kysymykseen esitän seuraavaa:

Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos (RKTL) on pannoittanut vuosina 1998-2012 131 karhua 142 sutta, 63 ilvestä ja 7 ahmaa. Lähettimet ovat samaa mallia, joita käytetään laajoissa tutkimushankkeissa muissa Pohjoismaissa. Edestä katsoen poikkileikkaukseltaan pyöreissä pannoissa on automaattinen pudotusmekanismi. Panta voi aiheuttaa karvan kulumista, mutta ei muutoin vahingoita eläintä.

RKTL:n antamien tietojen mukaan seurantalaitteet eivät ole aiheuttaneet minkäänlaista lajille epätyypillistä käyttäytymistä.

Helsingissä 22 päivänä helmikuuta 2013

Maa- ja metsätalousministeri Jari Koskinen

………………………………………
Minä kirjoitin yllä olevan kysymyksen.
Sain siihen allekirjoituksia myös muilta edustajilta.
Kun kirjoitin kysymystä, oli tietokoneellani kuvia kahdesta eri karhusta.
Toinen karhu kaadettiin metsästyksen yhteydessä Ähtärissä viime syksynä ja toinen viime talvena Orivedellä. Tietämäni mukaan Oriveden tapauksesta on esitutkinta edelleen käynnissä, joten en lausu sanaakaan ampumisesta taikka ampumiseen johtaneista syistä. Lausuminen ei olisi korrektia.
Sen voin kertoa että molemmilla karhuilla oli kaulassaan radioseurantalaite, eli panta.
Molempien karhujen pannan alla oli noin 3-4cm halkaisialtaan oleva reikä. Reikä oli tullut karvapeitteeseen ja ihoon, niin että reiästä näkyi lihaskudosta ja visvaa.
Itse en ole nähnyt kumpaakaan karhua, mutta paikalla olleet ovat ottaneet vammoista kuvia joita lähettivät mm minulle.
Yläpuolelta näet mitä ministeri Koskisen allekirjoittamassa vastauksessa lukee.
Käsitykseni mukaan ministeri Koskisella ei ole aikaa  kirjoitella vastauksia yksittäisten kansanedustajien esittämiin kysymyksiin, vaan vastauksen on todennäköisesti kirjoittanut joku muu. Oletan että joku RKTL:n tutkijoista.
Vastauksessa ja kaadetuista karhuista tehdyissä löydöksissä on ilmeinen ristiriita.
Ristiriita kärjistyy entisestään kun lukee tämänpäiväisessä Keskisuomalaisessa olleen jutun.
SEURANTAPANTA KIDUTTI KARHUA KYYJÄRVELLÄ

Panta oli niin tiukalla, että kaula oli tulehtunut.

Metsästäjät löysivät Kyyjärvellä kaadetulta uroskarhulta ”lihaan asti uponneen” seurantapannan. Järkyttyneiden metsästäjien mukaan panta oli todella tiukalla ja kaula tulehtunut. Metsästäjät tekivät asiasta rikosilmoituksen. Saarijärven poliisi tutkii tapausta.

Kyyjärvellä tiistaina kaadettu karhu painoi vain 149 kiloa. Viime vuonna mitoiltaan samankokoinen karhu painoi 80 kiloa enemmän.

Paikalla käynyt Viitasaaren kaupungin eläinlääkäri Pekka Snellman-Junna oli pöyristynyt tapauksesta.

– Jos luonnoneläimiä on tarkoitus suojella, pitää tällainen pannoitus ehdottomasti lopettaa, Snellman-Junna sanoo.

Karhun kärsimysten lisäksi tuli tappioita metsästäjillekin. Sairaan karhun lihaa kun ei voi edes käyttää syötäväksi.

Karhuille tutkimuspantoja Suomessa asentaa riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos (Rktl). Karhuja pannoittava Rktl:n tukimusmestari Seppo Ronkainen kertoo, että pannoissa on juuri tällaisia tapauksia varten turvamekanismi.

– Pannassa on elektroninen laukaisumekanismi, joka tiputtaa pannan pois kahden vuoden päästä laittamisesta, Ronkainen sanoo.

Kyyjärven karhu oli pannoitettu vuonna 2011.

Uusissa pannoissa on myös puuvillainen osa, joka hapristuu parissa vuodessa ja panta tippuu pois.

– Jos tämä havainto pitää paikkansa, voi olla että elektronisessa pannassa on ollut jokin vika. Tämä täytyy ehdottomasti tutkia tarkkaan. Valitettava tapaus, Ronkainen sanoo.”

……………………………………….

Nyt on olemassa selvä todiste että ainakin kolmella pannoitetulla karhulla on pannan alla vaurioita.

Pannoitettuja karhuja on ministerin allekirjoittaman vastauksen mukaan 131, joista siis kolme on kaadettu.

Kysyn itseltäni -Sinä voit kysyä keneltä haluat – onko näitä vammautuneita karhuja enemmänkin?

Onko niin onnellinen tilanne että yhdelläkään muulla pannoitetulla karhulla ei ole elimistössään mätää ja visvaa valuvia haavoja?

Sinä voit uskoa mitä haluat, mutta minä uskon että tilanne ei taida ihan näin auvoinen olla!

Heinäntekojärjellä kuutioituna on todella suuri mahdollisuus että vammoja on muillakin eläimillä ja nämä kolme ovat vaan sattuman oikusta tulleet ilmi.

Ajatteleppas tilannetta jossa karjankasvattaja laittaa vaikkapa sonninmullikalle peräimet niin tiukalle että ketju hankaa mullikan kaulalta ihon rikki. Jos käy niin että eläinten hoidosta vastaava ei jostain syystä huomaa vammaa ajoissa ja vamma pääsee tulehtumaan samalla tavalla kun näillä karhuilla on käynyt, niin mitä luulet eläinlääkärin tekevän jos hän vammat näkee?

Minä luulen että lääkäri tekee asiasta ilmoituksen poliisille ja poliisi käynnistää esitutkinnan.  ”Syytä epäillä” kynnys ylittyy.

Mitä luulet tässä karhuasiassa tapahtuvan? Onko tässä Sinun mielestäsi tapahtunut rikos?

Entä mitä Sinun mielestäsi tässä tilanteessa pitäisi tehdä?

Tietämäni mukaan noista kahdesta aikaisemmasta vammasta olisi tehty tutkintapyyntö poliisille. Tiedossani ei kuitenkaan ole tutkinnan tulos.

Kirjoitin jo ministerille toisen, tarkentavan kysymyksen. Toivon ministeriltä näkemystä siihen olisiko tämä maasuurpetojen pannoittaminen lopetettava ainakin toistaiseksi.

Saamani tiedon mukaan  RKTL:n 2012 vuosibudjetissa oli rahaa 26 milj.e. Suden ja karhun tutkimus sijoittuu riista- ja porotalouden tutkimus- ja asiantuntijapalveluihin, jossa oli käytettävissä 30 henkilötyövuotta ja lähes kolme miljoonaa euroa.

Eli veronmaksajien varoilla pannoitetaan eläimiä joille sitten saattaa käydä todella huonosti.

Tiivistän sanomani ja siteeraan kersantti Hietasta: ”En mää täsä syyllissi kaippa yhtikäs. Konekiväri ja Lahtist mää kaipasi”

Minäkään en kaipaa syyllisiä. Minä kaipaan sitä että tutkimuksen nimissä ja veronmaksajien varoilla ei eläimille aiheuteta YHTÄÄN TARPEETONTA KIPUA JA TUSKAA.

Mitä Sinä kaipaat?

Kysyy Reijo