VIIKON VARRELTA…………

Alkuviikosta piti perehtyä ajokorttilakiin ja erityisesti sen 52§ kiemuroihin.

Pykälässä määritellään kuljettajatutkinnon tarkoitus.

Ihan näihin päiviin saakka on Alajärvellä voinut suorittaa ajokokeen.

Nyt kuulemma meno muuttuu, sillä Liikenteen turvallisuusvirasto (Trafi) aikoo vähentää ajokoepaikkakuntia.

Alajärvi on tällä tappolistalla.

Alajärvi lipsahti listalle pääosin kahdesta syystä. Ensimmäisenä syynä on se että Alajärvi ei enää täytä EU:n ajokorttidirektiivin vähimmäisvaatimusta koska paikkakunnalla ei voi autoillessa vaihtaa ajokaistaa.

Toisena syynä todetaan vähäinen tutkintomäärä.

Luin perusteet ja hieraisin silmiäni. Soitin pari puhelua ja aloin kirjoittaa.

Päräytin asiasta ministerille kirjallisen kysymyksen. Kiikutan kysymyksen verstaalle heti alkuviikosta. Kysymyshän on vietävä eduskunnan kirjaamoon henkilökohtaisesti, joten paperi kainaloon ja junaan.

Totta on että vielä tällä hetkellä kaistan vaihtaminen ei Alajärvellä onnistu. Kun meneillään olevat liikennejärjestelyt syksyllä valmistuvat, on kaistan vaihtaminenkin mahdollista. Lokakuun alussa Alajärvi täyttää taas EU:n ajokorttidirektiivin myös kaistan vaihtamisen osalta.

Hämmästelen toista perustetta, eli vähäistä tutkintomäärää. Viime vuonna Alajärvellä suoritti kuljettajatutkinnon ajokokeen 536 ja toissavuonna 531 henkilöä. Vastaavat luvut esimerkiksi Kristiinankaupungissa ovat 428 ja 394, eli yli sata tutkintoa vähemmän.

Kristiinankaupunkia ei kuitenkaan esitetä poistettavaksi kuljettajatutkintopaikkakuntien joukosta. Erikoista, eikö totta?

Heti samaan hengenvetoon totean, että minä en esitä Kristiinankaupunkia poistolistalle, vaikka siellä tutkintojen kysyntä on Alajärveä vähäisempää.

Toivon että Trafissa järki voittaa ja molemmat paikkakunnat säilyvät tutkintopaikkakuntien joukossa.

Esittelijä oli muistiossaan todennut että Alajärvellä toimii kaksi autokoulua.

Muistiossa ei kuitenkaan ollut mainintaa Alajärven naapurikunnissa Vimpelissä ja Lappajärvellä toimivista autokouluista. Vimpeliläinen autokouluyrittäjä tarjoaa palvelujaan myös Evijärvellä ja tarkoitus on laajentaa toimintaa Perhoon.

Molemmat autokoulut tukeutuvat ajokokeissaan Alajärveen.

On syytä pitää mielessä että Alajärven keskustan ajoharjoituksiin tulee nuoria vanhan järviseudun kuntien lisäksi myös Vetelistä, Halsualta, Perhosta, Kyyjärveltä ja Kivijärveltä.

Jos kuljettajatutkinto siirtyy esimerkiksi Seinäjoelle taikka Kauhavalle, lisääntyy oppilaiden harjoitteluun käytetty aika. Myös ajomatkat pitenevät ja sitä kautta ajokortin hinta nousee entisestään.

Sanon toistamiseen että toivottavasti Trafi ei vie meiltä tätä palvelua, sillä asialla on valtava merkitys alueemme nuorille. Täällä ei liiemmälti enää ole valtion palveluja, jos tämäkin viedään niin päätös heijastaa ministeriön suhtautumista harvaan asuttuihin alueisiin.

Aika näyttää.

Jos on ajokorttiasioissa tuulista, niin melkoinen puhuri käy myös tuulivoimaloiden kaavoitusten ympärillä.

Lehdet uutisoivat lähes päivittäin uusista tuulivoimala hankkeista. Asia on syytä selvittää joka kantilta ja perin pohjin.

Edut on muistettu mainita jo moneen kertaan, mutta onkos tuulivoimalla haittoja? Jos on, niin niistä on vaiettu visusti.

Lehdissä on ollut mielipidekirjoituksia melu, ym. haitoista, mutta onko väitteiden perusteeksi tutkittua tietoa?

Jos on, niin missä sitä pantataan? Kuka panttaa ja miksi?

Uskon että eihän tämä tuulivoimakaan nyt niin loistava juttu ole, etteikö siitäkin joku miinuspuoli löydy, jos asia läpivalaistaan perin pohjin.

Ensimmäisenä mieleeni tulee kysymys voimalan siipien jäätymisestä. Tästä asiasta ei ole julkisuudessa paljoa keskusteltu.

Eilisessä maakuntalehdessä oli asiasta juttua. Olen perehtynyt jutussa mainittuun tutkimukseen jo aiemmin ja minä hämmästelen sitä että generaattorin siivistä irtoaa jääkappaleita jotka voivat lentää jopa 900m päähän generaattorista.

Siis lähes kilometrin päässä voit saada jäämöykyn päähäsi!

Kannattaa vakavasti pohtia myös sitä kenen on vastuu, mikäli tuuligeneraattori rakennetaan alueelle jolla on jo rakennuksia. Kuka vastaa jos generaattorin siivestä irtoava jääkappale sinkoutuu loma-asunnon tms. rakennuksen ikkunasta sisään ja sulaa lammikoksi joka haihtuu pois, taikka vielä pahimmassa tapauksessa sulamisvesi imeytyy rakennuksen eristeisiin ja alkaa kasvattaa hometta.

Kun asiaa tutkitaan, niin löydetään reikä ikkunassa, mutta ei välttämättä mitään muuta.

Tällä hetkellä ja tällä elämänkokemuksella uskallan väittää, että tuulivoimayhtiöltä on aivan turhaa karhuta ikkunan korjauskustannuksia taikka muita, rakennukselle aiheutuneiden vaurioiden kuluja.

Pelkään pahoin, että voimayhtiöstä vaaditaan vain osoittamaan toteen se, että 820 metrin päässä voimalasta olevan mökin vaurio on aiheutunut juuri heidän generaattoristaan.

Kuinka sen osoitat, jos jäämöykky on lentänyt lasiin tai huopakatolle tammikuussa ja omistaja tulee mökilleen vasta toukokuussa, jolloin jäätä ei enää ole, eikä muutakaan todistetta vahingon aiheuttajasta.

Minä en tällä kirjoituksellani asetu ehdottomasti vastustamaan tuulivoimaloita, vaan minä vain peräänkuulutan asian kokonaisvaltaista selvittämistä.

Nyt on julistettu vain hyvistä puolista, mutta se kolikon toinen puoli on kokonaan kääntämättä.

Minun mielestäni energiapolitiikka on myös hallituksen ”heiniä”, joten ei olisi pahitteeksi vaikka hallituksemme ohjeistaisi energiayhtiöitä tekemään laajempia ympäristöselvityksiä voimaloista. Myös niitä selvityksiä joissa pohdiskellaan roottorin siipiin kerääntyvän jään määrää ja sitä miten jää siivistä irtoaa. Mitä irtoamisesta seuraa taikka voi seurata. Näillä on merkitystä voimaloiden sijoittelussa ja ympäristölupia harkittaessa.

Tässä pari päällimmäistä juttua.

Lopuksi en malta olla mainitsematta ja mainostamatta Luhuriikan kesäteatteria.

Teatterihan on siinä Luhuriikan suositun tanssilavan kyljessä. Lapuan Tiistenjoella.

Kävin eilen illalla Vaimoni kanssa kuuntelemassa Johtaja Julius SÄRKELÄN vastavalmistuneen sillan avajaisissa pitämän juhlapuheen.

Eli kyseessä oli Ilmari Turjan kynäilemä komedia SÄRKELÄ ITTE.

Särkelän roolissa loisti Kari Maunu. Näytelmän oli ohjannut Eija Irmeli Lahti.

Vaikka olen Särkelän nähnyt TV sovituksena monet kerrat, niin tällainen teatterin lavalle siirretty ”suora lähetys” on luku sinänsä.

Puitteet olivat erinomaiset säätä myöten, joten oli nautinto seurata Juliuksen ja kotijoukkojen kommelluksia.

Kun Julius oli puheensa pitänyt ja saanut asiansa muutenkin järjestykseen, asteli viereisessä salissa suosittu Finlanders lauteille.

Parin kappaleen verran tuli lavalla pyörähdeltyä.

Aamulla oli aikainen herätys kun piti käväistä ampumaradalla kohdistamassa kivääri karhutällille. Aamupäivästä oli Lappajärvellä karhumerkkiammunnat ja nyt kohta Saarikentällä pallopeli.

Notta hippaa on….kaikenlaista.

Reijo