PUHETTA PÖNTÖSTÄ…

….Tänään käsiteltiin isossa salissa PerusSuomalaisten ja Suomen Keskustan varjobudjetteja.

Alla oma puheenvuoroni:

ARVOISA HERRA PUHEMIES 

Uskon että me kaikki olemme yhtä mieltä siitä että elämme kovia aikoja ja taloutemme on tiukoilla. Meillä ei liene aikaa keskinäiseen kinasteluun ja syyttelyyn siitä kuka teki, milloin teki ja mitä teki. Mielestäni on parempi keskittyä oleelliseen ja pohtia yhdessä kuinka saisimme oikaistua taloutemme syöksykierteen. 

Säästäjä on löydettävä. Säästöillä tarkoitan tarpeettomien ja vältettävissä olevien menojen karsimista. Monet perussuomalaisten ehdottamat menolisäykset on nähtävä investointeina jotka tuovat tulevaisuudessa säästöjä. 

Ensiksi muutama sana petovahingoista, joita jouduttiin viime vuonna korvaamaan yli 7,3 miljoonalla eurolla. Huhut maakunnista kertovat että sama meno jatkuu kuluvanakin vuonna. Petomäärät lisääntyvät ja samassa suhteessa lisääntyvät myös petojen aiheuttamat vahingot. Näyttää siltä että petovahinkojen hintalappu kipuaa jo yli 8 miljoonaan. 

On syytä kysyä rakentavassa hengessä – eikö olisi yhteiskunnalle halvempaa vähentää petoja ja samalla petojen aiheuttamia vahinkoja ja niistä maksettavia korvauksia. 

Liikkuva poliisi lahdattiin ja leikeltiin kappaleiksi vajaan 6 miljoonan säästöihin vedoten. Mielestäni huomattavasti suuremmat säästöt saavutettaisiin leikkaamalla karhu, susi, ahma ja ilveskantojamme. Myös merellä kalastajien pyydyksiä repivät hylkeet on saatava kuriin. 

Kuluvan vuoden budjettiin on esitetty petoeläinten aiheuttamien vahinkojen korvaamiseen 4,3 miljoonaa euroa. Päivän selvää on että tuo summa ei riitä, joten olisi järkevää lisätä heti suoraan se 8 miljoonaa jotta voidaan maksaa kruunun merkissä olevien petojen aiheuttamat vahingot. 

Vahinkojen ennalta ehkäiseminen on aina halvempaa kun jo aiheutuneiden vahinkojen korjaaminen ja korvaaminen. 

Tämän takia me PerusSuomalaiset kannamme huolta omasta ja läheistemme turvallisuudesta. Säästökuurin kohteena oleva poliisimme yrittää anteenit takakenossa ajaa hälytykseltä toiselle. PORA -uudistuksen tiimellyksessä on nimetty uusiin ja uljaisiin poliisilaitoksiin uusia päälliköitä ja johtajia, sekä useita juristeja, mutta on unohdettu nimittää eläköityneiden konstaapeleiden tilalle uusia ja vereksiä voimia. 

Väki partioautoissa harmaantuu ja askel lyhenee, vaikka sen kasvavia rikostilastoja tarkasteltaessa pitäisi pikemminkin pidentyä. Poliisi ei enää harvoilla partioillaan kykene hoitamaan sille määrättyjä tehtäviä ja on lehtitietojen mukaan joutunut turvautumaan jopa ravintolan vahtimestarin apuun. Näin kävi kun poliisipartio ei pitkän etäisyyden takaa riittävän nopeasti ehtinyt väkivaltaisesti käyttäytyvää henkilöä rauhoittelemaan, joutui partio pyytämään apua hälytyskohteen seutuvilla olevan ravintolan vahtimestarilta.

Tervekätinen vahtimestari ehti poliisin keikalle ennen poliisia ja sai tilanteen hallintaansa.

Lienemme kaikki yhtä mieltä siitä että järjestyksen ylläpito kuuluu poliisille. 

Me Perussuomalaiset esitämme varjobudjetissamme 25 miljoonan euron korotusta poliisin määrärahoihin, jotta poliisi voisi palkata riittävästi henkilökuntaa ja hoitaa tehtävänsä. Uskomme vakaasti että tuo 25 miljoonan lisäraha tehostaisi poliisin toimintaa mikä vähentäisi rikollisuutta ja sitä kautta koko oikeusjärjestelmämme saisi moninkertaiset säästöt. Eli summa on nähtävä säästöjä tuovana investointina. 

Jos joku pitää tuota summaa suurena, niin voin kertoa että kuluvan vuoden talousarvioesityksessä on varattu yksityisille oikeusavustajille maksettaviin korvauksiin  43 900 000 euroa… Summasta 37 400 000 on tarkoitettu varsinaiseen oikeusapuun ja puolustukseen. 

Siis yhteiskunnalta arvioidaan kuluvan lähes 37,5 miljoonaa euroa erilaisten oikeudenloukkausten setvimisiin. 

Mitä enemmän on poliiseja, sitä pienempi tuo summa on. Eikö siis olisi jo aika panostaa ennaltaehkäisyyn nykyisen seurausten selvittelemisen sijaan? 

Arvoisa herra puhemies 

Kannamme huolta myös seniorikansalaisistamme. Vaadimme omaishoidontuen siirtämistä kunnilta kelalle.

Suomessa arvioidaan tällä hetkellä olevan noin 300 000 omaishoitotilannetta, joista noin 60 000 kohdalla hoidettava olisi laitoshoidossa ilman omaishoitajaansa.

Omaishoitajista vain noin joka kymmenes hakee reilun 300 euron rahallista korvausta työlleen. Omaishoidon kustannukset ovat koko maassa vain vajaat 100 miljoonaa euroa, kun näiden hoidettavien sijoittaminen hoitolaitoksiin maksaisi arvioiden mukaan noin 2,8 miljardia euroa.

Yksittäiselle kunnalle jokainen omaishoidettava tuo vuodessa noin 30 000- 50 000 euron säästöt. 

Nyt omaishoitajan saama korvaus riippuu asuinkunnan taloudellisesta tilanteesta. Kunnassa A asuva ja omaistaan hoitava ei saa ansaitsemaansa tukea jos kunnan talous ei sitä kestä. Vastaavasti kunnassa B asuva henkilö voi samoilla kriteereillä saada hoitotuen.

Tämä on kestämätön tilanne ja asettaa ihmiset eriarvoiseen asemaan.

Mikäli tuki siirretään kelan maksettavaksi, ovat kaikki kansalaiset yhdenvertaisessa asemassa ja oikeudenmukaisuus toteutuu.