OSTA KYNTILÖITÄ…..

……JA TEE TALOOSI KUNNON TAKKA. Tarvitset niitä molempia!

Hannu ja Kerttu, Matti ja Maija -myrskyt ovat vuosien saatossa parturoineet Isänmaamme kamaraa. Puuta on kaatunut kuin heinää ja osa rungoista vielä sähkölinjojen päälle.

Kansa on äimistellyt tuhoa ja ihmetellyt miten tämä voi olla mahdollista.

Osassa maata on ollut sen verran sähköjä että on saatu TV toimimaan ja sieltä seurattu tuhojen etenemistä ja niiden korjaamista.

Agregaatti kauppiaat ovat hieroneet käsiään.

Sähköyhtiöiden, sekä palo- ja pelastuslaitosten moottorisahamiehet ovat heiluneet ympäripyöreitä päiviä.

Viat on saatu korjattua säällisessä ajassa ja elämä on tuulenpuuskien välissä ehtinyt normalisoitua.

Myrskytuhojen korjaamisessa on ollut onni myötä koska toistaiseksi on vielä löytynyt osaavaa väkeä joka on suostunut työaikasäännöksistä piittaamatta painamaan ns. pitkää päivää. On oltu vähän niinkuin pakkorakosessa.

Silmäilin pari viikkoa sitten listaa valtio-omisteisista yhtiöistä. Listalla oli myös Fortum. Fortum oli sarakkeessa joka oli otsikoitu STRATEGISTA MERKITYSTÄ.

Minä uskon että Fortumin nimi ei ollut Strategista merkitystä olevien sarakkeessa ihan sattumalta.

Sähköllä on valtava merkitys yhteiskunnallemme ja sitä myötä myös sähköyhtiöillä ja tietenkin yhtiöillä joiden toimialaan sähkön siirto kuuluu.

Eilen uutisoitiin Fortumin sähkönjakeluverkkojen myynnistä. Ostajiksi oli seuloutunut ainakin kanadalainen, australialainen ja eräs suomalainen eläkevakuutusyhtiö.

Suomalaisen omistajan ymmärrän, mutta minä EN YMMÄRRÄ että noin tärkeitä toimintoja myydään ulkolaiseen omistukseen!

Kysyn ihan suoraan, minkä takia valtion sijoitusyhtiö Solidium ei lisännyt omistustaan Fortumin verkoissa?

Tämä on kuulkaas sen luokan munaus että tämän seurauksia päivittelevät vielä lapsen lapsemmekin.

Eilen kyselytunnilla pääministeri Katainen totesi kauppahinnan rajoittaneen ostajien määrää.

Tulkitsin Kataisen puheen niin, että valtiolla ei ollut varaa ostaa Fortumin verkkoja ja kun verkkotoiminnoille löytyi ulkopuoliset ostajat, nousi Fortumin osakkeen arvo. Oletettavasti osakkeesta myös maksetaan korkeampaa osinkoa, jota valtion omistamien osakkeiden osalta kertyy valtion kassaan. Valtio hyötyy kaupasta – hetkellisesti.

Muistuu mieleeni paleleva mies joka itseään lämmittääkseen kasteli housunsa noin 37 asteisella vedellä. Se(kään) ei kauaa lämmittänyt.

Kansalaisille vakuutellaan että sähköä tulee ja että kauppa ei vaikuta huoltovarmuuteen. Kansakunnan toimintojen kannalta elintärkeät sähkön jakeluverkot ovat Fingridin omistuksessa ja siihen eivät ulkolaiset pääse käsiksi.

Minä en vakuuteluihin usko!

Jos asiat karkaavat käsistä ja heräämme tilanteesssa jossa vainolaista on katsottava rautaa pitkin, on erittäin tärkeää että kansakunnan perustoimintojen kannalta elintärkeän energian saanti ja siirto on turvattu. Sikäli kun se niissä olosuhteissa voi ylipäätään turvattu olla.

Vasta sotatilaa lähentelevässä konfliktissa puhutaan huoltovarmuudesta.

Matti ja Maija, Pekka ja Pätkä -myrskytuhot eivät koettele huoltovarmuuttamme vaan hermojamme.

Myrskytuhojen yhteydessä ei vielä puhuta huoltovarmuudesta.

On myös syytä pohtia millainen intressi ulkolaisilla omistajilla on palkata verkkojen korjaamiseen tarvittavaa väkeä. Minä uskon että ulkolaiset omistajat – samoin kuin kotimaisetkin taloudellista voittoa tavoittelevat, pyrkivät tulemaan toimeen mahdollisimman vähällä työntekijämäärällä.

Kun myrsky iskee ja puuta kaatuu, ei ole enää työvoimaa joka yömyöhään sahaa puuta pois linjojen päältä.

Tätä on ns. rauhanaikainen huoltovarmuus, jota ei pidä sekottaa siihen varsinaiseen sodanajan huoltovarmuuteen.

Minä väitän että ulkolaiset toimijat kuorivat kerman päältä ja kansankielellä sanottuna ”kuppaavat yhtiön kuiviin” ja myyvät sen sitten edelleen.

Kun on kaupustelemaan lähdetty, niin se seuraava omistaja voikin sitten olla ihan kuka tahansa.

Tästä juolahti mieleeni, että todennäköisesti seuraavat suuremmat kahinat käydään puhtaasta juomavedestä.

Uskokaa taikka olkaa uskomatta, mutta näin vaan saattaa käydä.

Tuskin keneltäkään on jäänyt huomaamatta että suomalaiset kirkasvetiset järvet ovat yllättäen alkaneet kiinnostaa myös ulkolaisia sijoittajia.

Pikkuhiljaa ja vähitellen Suomea ostetaan hehtaari kerrallaan ja nämä ostokohteet ovat usein sieltä elintoimintojemme kannalta arvokkaimmasta päästä.

Lievestuoreen lipeäallas ei kiinnosta ketään, mutta syrjäisellä seudulla oleva kirkasvetinen ja lähteinen järvi kiinnostaa, eikä pelkästään kauneutensa takia.

Mistä ilmansuunnasta ne ostajat mahtavat olla?

Mietitäämpäs sitä.

Viranomaisemme seuraavat sivusta aivan kuten urheiluruudun selostaja suomalaisen juoksua MM kisojen kympillä.

Letkaa vetää tumma mies Keniasta. Suomalainen on ”hyvissä tarkkailuasemissa” sijalla 34. Matkaa on kärkeen vajaa 300 metriä ja on alkamassa kirikierros.

Olisi ehkä ollut parempi juoksun aikana tehdä muutakin kun tarkkailla.

Sama koskee näitä energiaverkkoja ja maakauppoja.

Reijo