PAKKOLIITOSTA PUKKAA……….

Suomen Kuvalehdessä olleen jutun mukaan hallinto- ja kuntaministeri Henna Virkkunen halusi julkistaa jo joulun alla kehyskuntien pakkoliitoksia koskevat lakilinjaukset. Esitys pakkoliitoksista on sen verran raju ja kuuma, että sitä ei haluttu vielä päästää julkisuuteen. Kokoomuksen kaverit ja Sdp:n toverit estivät Virkkusen aikeet ja pelastivat ainakin muodollisesti joulurauhan.

Julkista tai ei, SK:n tietojen mukaan lakiluonnos kehyskuntien pakkoliitoksista olisi jo valmis ja vain hallituksen sinettiä vaille. Onko tässä taas eräänlainen kassakaappisopimus, joita ei pitäisi edes olla?

Kun esitys on jo kirjattu, asialla on ainakin alustava hallituksen hyväksyntä. On mielenkiintoista seurata millainen meteli hallituspuolueiden edustajien riveissä nousee, mikäli oman vaalipiirin sisällä siirrellään pakkopäätöksin kuntarajoja.

Sanon näin koska kaksien edellisten vaalien alla on luvattu että pakkoliitoksia ei tehdä. Olen samaa asiaa kysynyt eduskunnan suuressa salissa kahteenkin kertaan ministeri Virkkuselta ja molemmilla kerroilla vastauksena on ollut että ei tule pakkoliitoksia.

Kun niitä nyt mitä ilmeisimmin kuitenkin tulee, niin moni hallituspuolueen edustaja joutuu erittäin vaikeaan välikäteen miettiessään kuinka selittää asia oman vaalipiirin kansalaisille.

Minä en halua ketään vaikeaan välikäteen. Ei ole reilua ilakoida toisten – vaikkakin kilpailevien puolueiden – mahdollisilla hankaluuksilla.

Ilakoimisen sijaan olisi syytä jälleen kerran tarjota yhteistyön kättä hallituksen suuntaan ja kysyä että kelpaisikos apu.

Kun ollaan tekemässä lakia joka koskettaa näin konkreettisesti ja suoraan jokaista Suomen kansalaista, niin tuntuu perin oudolta että sen lain valmisteluun kelpuutetaan vain osa kansan valitsemista edustajista.

Olisi oikeudenmukaisempaa viheltää nyt peli poikki ja ottaa aikalisä ja samalla hyväksyä lakiuudistuksen valmisteluun kaikki eduskuntapuolueet. Näin varmistettaisiin mahdollisimman laaja konsensus ja saataisiin hankkeen taakse niitä hallituksen monissa puheenvuoroissa kaipailemia leveämpiä hartioita.

Nyt on – anteeksi vaan – aika kaposet hartiat kantamassa vastuuta kuntauudistuksesta.

Mikäli yhteistyö ei vieläkään hallitukselle kelpaa, on syytä miettiä mistä kieltäytyminen johtuu. Onko kyse kunniapakkotilanteesta, jossa hallituksen on todisteltava aikaansaannoksiaan.

Paljon mainostettu nuorisotakuu ei ole toteutunut hallituksen lupaamalla tavalla ja jos kuntarakenneuudistuskin leviää keskinäisiin erimielisyyksiin, jäävät hallituksen kärkihankkeet järjestään suutareiksi.

Suutareihin meillä ei enää ole varaa.