JÄLKIMAININKEJA…..

……Ehdokkaaksi ilmoittautumisesta.

Kun neljä vuotta sitten päätin lähteä eduskuntavaaleihin ehdolle, järjestin asiasta ”oikein” tiedotustilaisuuden.

Luulin että niin oli tapana tehdä.

Lähetin kutsut molemmille maakuntalehdillemme ja usealle paikallislehdelle. Asia ei kiinnostanut mediaa.

Päätin silloin, että jos neljän vuoden päästä olen vastaavassa tilanteessa, en enää kutsuja lähettele.

Jostakin syystä tällä kertaa mahdollinen ehdokkuuteni on kiinnostanut mediaa eri tavalla. On soiteltu ja kyselty, lähdenkö vai enkö lähde ja jos lähden, koska siitä ilmoitan.

Poliisina olen satoja kertoja (luit aivan oikein) vastannut toimittajien soittoon ja kysymykseen ”onko poliisirintamalla ollut tapahtumia”. Ymmärrän toimittajien työn, mutta en ymmärrä sitä että kun joku asia sanotaan erittäin selvästi, niin siitä huolimatta sitä samaa asiaa kysellään ja kaivellaan jatkuvasti.

Olen erittäin selvästi ilmoittanut tiedottavani asiasta 20.8 klo 12.00.

Näin minä tein. Annoin tiedotteen yksinoikeudella alajärveläiselle JPnews mediatalolle.

Kun mietit miksi tein näin, niin kerron, että JPnews on julkaissut sivuillaan JOKAISEN sinne lähettämäni tiedotteen!

Mielestäni tällainen toiminta pitää ehdottomasti palkita ja paras keino palkitsemiseen oli antaa samalle mediatalolle yksinoikeudella tiedote asiasta, jonka tiesin kiinnostavan myös muita medioita.

Kuluneella vaalikaudella olen eduskunnan salissa käyttänyt tasan 200 puheenvuoroa, tehnyt 108 kirjallista kysymystä ja 30 talousarvio aloitetta.

Kuinka monesta valtiopäivätoimestani olet lukenut maakuntalehdestä? Et kovinkaan monesta, sillä maakuntalehdet eivät ole juuri julkaisseet sinne lähettämiäni tiedotteita, mutta jos olet seurannut JPnews:n sivuja, olet lukenut jokaisen sinne lähettämäni tiedotteen.

Myös julkaisuajankohdasta on oltu kiinnostuneita. Miksi juuri 20.8 ja vielä kello 12.00?

Kyseinen päivä ei ole minun, taikka kenenkään perheenjäseneni syntymäpäivä, eikä mikään muukaan merkkipäivä. Minun ei tarvitse tuona päivänä myöskään katsastaa yhtään omistamaani moottoriajoneuvoa. Kyseisellä päivällä ei ole mitään tekemistä sen enempää entisen avustajani ja Suomen Valtion välisellä oikeudenkäynnillä, kuin Venäjän valtion osittain perumilla talouspakotteillakaan.

Päivämäärää ei ole myöskään niin sanotusti vedetty hatusta, vaan se on erittäin tarkkaan harkittu, ihan kellonaikaa myöten. Riistanhoitomaksunsa maksaneet ymmärtävät ajankohdan merkityksen.

Jos minulla on jotain ilmoitettavaa vielä neljän vuoden päästä, niin minä ilmoitan asiani prikulleen samalla tavalla ja samaan aikaan. Asiaa ei kannata kysyä taikka tivata toukokuussa.

Maakuntalehdessä olleen kirjoituksen mukaan minulla on todennäköisesti edessä uuden avustajan etsiminen loppuvaalikaudeksi. Olen nyt kolme vuotta pärjännyt lähes ilman avustajaa, enkä näillä näkymin aio enää loppukaudeksi uutta avustajaa palkata.

Kun itse tekee työnsä, tietää mikä on tehty ja mikä jäänyt tekemättä. Kun annat avustajalle työtehtävän jonka hän jättää tekemättä, joudut korvaamaan työn laiminlyömisestä aiheutuneet kustannukset.

Minulle kävi niin, että annoin entiselle avustajalleni tehtäväksi perua lentoliput toisen, samaan ajankohtaan osuneen matkan takia. Avustaja ilmoitti hoitaneensa asian ja minä uskoin häntä. Ei olisi pitänyt, sillä muutaman päivän kuluttua työpöydälleni tuli juuri ne lentoliput jotka oli pitänyt perua. Hinta 404,50 euroa.

Kun perumista ei oltu suoritettu, vähennettiin 14.10.2011 tilistäni tuo summa. Maksoin lennosta, jolla en ollut edes mukana.

Minulla on ollut kaksi avustajaa. Mielestäni se riittää. Toisenlaisiakin edustajia on, sillä tietämäni mukaan jollain ensimmäisen kauden edustajalla taitaa olla palkattuna jo viides, ellei peräti kuudes avustaja. Vaihtuvuus on ollut melkoinen. Syitä en tiedä, enkä lähde niitä arvailemaankaan.

Reijo