EILISESTÄ VÄLIKYSYMYSKESKUSTELUSTA…

….On tullut palautetta. Kiitos kaikille asiasta kiinnostuneille.

Moni on kysynyt miksi käytin vain yhden puheevuoron koko keskustelun (debatin) aikana. Tähän on vastattava että sain vain yhden puheenvuoron. Pyysin puheenvuoroa useampaankin kertaan, mutta puhemies antoi vain sen yhden mahdollisuuden ottaa keskusteluun osaa.

Olen poliisiasioista vastaavan valiokunnan jäsen ja tausta-ammattini Te tiedättekin, joten niillä perusteilla olisi toki ollut toivottavaa päästä ääneen useamminkin. Puhemies kuitenkin päättää missä järjestyksessä ja kenelle puheenvuoroja jakaa.

Käytin asiasta myös varsinaisen puheenvuoron. Liitän sen tähän. Aikaa ”pöntössä” sai käyttää tasan 5 minuuttia, joten tuon pitempää puhetta ei voinut pitää. Asiaa olisi ollut monta kertaa enemmän.

ARVOISA HERRA PUHEMIES

Suomessa oli 204 nimismiespiiriä vuoteen 1996 saakka. Vuonna 1996 nimismiespiirit lakkautettiin ja niistä muodostettiin 90 kihlakuntaa. Vuonna 2009 kihlakunnat lakkautettiin ja niistä muodostettiin 24 poliisilaitosta. Vuonna 2014 lakkautettiin 13 poliisilaitosta ja jäljelle jäi vain 11 poliisilaitosta. Samalla kerralla lakkautettiin myös Liikkuva Poliisi.

Poliisin hallintorakennetta on uudistettu monta kertaa. Joka kerta on siirrytty pienemmistä yksiköistä suurempiin ja joka kerta uudistus on myyty kansalaisille kertomalla uudistuksen lisäävän ja parantavan poliisipalveluja.

Palvelujen paranemisesta voidaan olla montaa mieltä, sillä uudistusten seurauksena ovat poliisien virat vähentyneet. Eikä palvelukaan parane sillä että nimismiespiirin kansliaa taikka poliisilaitosta aletaan kutsua palvelutoimistoksi. Palvelu ei parane asiointipaikan nimeä vaihtamalla ja väkeä vähentämällä kun vielä samaan aikaan harvennetaan toimipaikkaverkostoa.

Uudistusten myötä kansalaisten asiointimatkat poliisilaitoksille ovat pidentyneet ja asiointiin on tullut uusia tuulia. Monissa poliisilaitoksissa kansalaisia kehotetaan varaamaan lupahallinnon asiointeja varten asiointiaika jo etukäteen.
Toiminta muistuttaa ison marketin lihatiskiä joulusesongin aikaan, jolloin kinkkuja jaetaan numerojärjestyksessä.

Viimeisimmässä PORA III uudistuksessa piti karsia päälliköiden ja päällystön virkoja, ja näin vapauttaa varoja partioautoihin ja kuulustelupöytien taakse. Kuinkas kävi? Poliisilaitoksista kantautuneet viestit kertovat että päällystön virat eivät ole ainakaan vielä vähentyneet luvatulla tavalla, sen sijaan miehistön ja alipäällystön virkoja karsitaan jatkuvasti. Oliko tämä uudistuksen tarkoitus?

ARVOISA PUHEMIES

Kun nostaa keskusteluun epäkohtia, on reilua esittää epäkohtiin myös korjauksia.
Poliisin lupahallinto työskentelee valtavan paineen alla. Työtä on enemmän kun on tekijöitä. Erilaisten hakemusten käsittelyajat ovat pitkät. Ampuma-aseen hankkimislupaa saattaa pahimmillaan joutua odottamaan jopa useita kuukausia.

Poliisin lupahallinnon työtaakka kevenisi merkittävästi, mikäli jokaiselta muutaman vuoden välein aseen hankkimislupaa hakevalta ei edellytettäisi soveltuvuustestiä. Testin tekeminen valvotusti poliisiasemalla kuluttaa henkilöresursseja. Huomattavasti jouhevampaa olisi, mikäli testi vaadittaisiin vain esimerkiksi ensimmäistä aselupaansa hakevalta.

Toinen lupahallinnon työtaakkaa merkittävästi keventävä asia olisi ottaa käyttöön niin sanottu aseen vaihtamismenettely. Tuolloin henkilö joka haluaisi jostain syystä vaihtaa ampuma-aseensa uudempaan ja turvallisempaan, voisi vaihtaa aseensa aseliikkeessä ilman monimutkaista ja kallista hankkimislupamenettelyä.

Vaihtamisen edellytyksenä olisi, että henkilö vaihtaa aseensa toiseen, samaan taikka heikompaan teholuokkaan ja samalla toimintatavalla olevaan aseeseen ilman että pitää hankkia erikseen hankkimislupa.

Mielestäni on aivan aiheellista kysyä, minkä takia tarvitaan aseen hankkimislupa kaikkine lupahallinnon kiemuroineen jos henkilö haluaa uudistaa lippaallisella kertatulella toimivan 308 win kaliiberin kiväärinsä täsmälleen vastaavilla ominaisuuksilla olevaan, uudempaan aseeseen.

Taikka kaksipiippuisen 12/76 kaliiberin haulikon omistaja haluaa vaihtaa aseensa uudempaan, vastaavan kaliiberin aseeseen. Minkä takia aseenvaihtoprosessilla pitää kuormittaa poliisin lupahallintoa?

Ylivoimaisesti suurin osa aseiden vaihtamisista tehdään aseliikkeiden kautta, jolloin aseiden tiedot kirjataan automaattisesti liikkeiden rekistereihin ja uuden aseen vaihtaneen henkilön pitäisi käydä pelkästään asetarkastuksessa poliisilaitoksella, jolloin aseen numerointi ja muu yksilöinti kirjattaisiin poliisin luparekisteriin.

Poliisi voisi omia toimintojaan järkevöittämällä ja yksinkertaistamalla säästää lupahallinnon kuluja merkittävästi. Nämä lupahallinnosta säästyneet kulut voitaisiin kohdentaa toisaalle poliisihallintoon.

Ajatuksia ja ideoita on, kysymys lienee siitä, haluaako poliisihallitus ottaa niitä käyttöön.