RAAKAA PELIÄ RAKENNUKSILLA !

Mitä tarkoitat? No siellä käydään pudotuskilpailua!

Samanlainen kilpailu alkaa opettajien huoneessa, kunhan kokoomusjohtoinen ja SDP vahvisteinen hallituksemme survoo läpi opetustointa koskevan leikkauslistansa.

Aamun TV uutisissa todettiin että hallitus leikkaa ammattikoulujen ja lukioiden varoja noin 300 miljoonaa euroa ensi vuonna. Haetaan sitä kuuluisaa ”tehokkuutta”.

Tehokkuutta löytyy ministeri Kiurun kertoman mukaan koulujen hallintoa karsimalla. Toimipisteitä taikka oppilaspaikkoja ei ole tarkoitus vähentää. Uskoo ken tahtoo. Minä en usko!

Lähetyksessä haastateltu OAJ:n puheenjohtaja totesi että tuollaisia säästöjä ei saada aikaan pelkästään hallintoa karsimalla, vaan puolentoista vuoden ajan, joka viikko, olisi lakkautettava yksi lukio taikka ammattioppilaitos.

Jos hallitus toteuttaa lupauksensa taikka uhkauksensa – jokainen pohtikoon kumpi kuvaa osuvammin manööveriä – alkaa pudotuskilpailu.

Lukioiden ja ammattikoulujen luvat on haettava uudelleen ensi vuoden alusta. Ministeri Kiuru istuu lupien päällä, joten katseet on kohdistettava Häneen.

Minä hyväksyn ja ymmärrän täysin sen, että turhia opetustiloja ei kannata ylläpitää. Kysymys on siitä mitkä ovat turhia opetustiloja. Millä ne määritellään ja kuka ne määrittelee?

Minä ennustan että kun keskushallinto vähentää kuntien opetusmenoihin varattua rahaa noin 300 miljoonaa, joutuu moni kunnanvaltuutettu aprikoimaan että ylläpidämmekö me omaa koulua, koska sen ylläpitokustannuksia maksetaan entistä enemmän kunnan kukkarosta, vai lakkautammeko koulun ja kohdennamme siitä säästyneet varat johonkin toisaalle.

Ministeri Kiuru puhui kieli keskellä suuta todetessaan että ei hallitus ole lakkauttamassa yhtään koulua. Se pitää paikkansa, mutta välillisesti hallitus on vastuussa koulujen lakkauttamisista.

Ei liene merkitystä kenen käsi pitelee lakkautuspäätöksen sinetöineen nuijan vartta, vaan sillä, kenen päätösten seurauksena koulun ylläpito tuli mahdottomaksi.

Minua kokeneemmat ja enemmän koulumaailmaan perehtyneemmät kertovat, että koulun käynti on yksi tehokkaimmista tavoista estää syrjäytymistä. Uskon heitä!

Kun hallitus on koko toimikautensa, ensin Kataisen ja nyt Stubin suulla vakuuttanut, että nuorten hyvinvointi ja syrjäytymisen ehkäiseminen on yksi hallituksen kärki hankkeista, niin miten ihmeessä toiminta on kuitenkin päin vastaista?

Siinä ei paljon ”sanssikortti” auta jos ei ole koulutuspaikkaa, eikä työpaikkaa.

Käytössä on monenlaisia teknisiä apuvälineitä ja videoneuvottelulaitteita joiden avulla voidaan koulutusta järjestää jopa niin että opettaja ei ole fyysisesti läsnä opetustilanteessa. Näin yksi opettaja voisi toimia useamman koulun kesken saman aikaisesti. Näin ainakin teoriapainotteisissa opetustilanteissa.

Ammattikouluissa käytännönläheisimmillä tunneilla on opettajan oltava läsnä jo työturvallisuudenkin varmistamiseksi.

Minä en ymmärrä sitä että meidän suomalaisten on koulutettava ilmaiseksi ulkomaisia opiskelijoita.

Moni perustelee ulkomaalaisten kouluttamista sillä, että heillä on motivaatio kouluttautua niihin töihin jotka eivät suomalaisia nuoria kiinnosta. Kansankielellä sanottuna puhutaan niistä paskaduuneista.

Minun mielestäni jokainen työ on tärkeää ja jokaiseen työhön löytyy osaava tekijä. Ainakin minulle on tärkeää että tekijä on suomalainen.