KERRAN VIELÄ POJAT……

……Uskon että moni Väinö Linnaa lukenut muistaa otsikon sanat. Surullista että sanojalle kävi kuten kävi.

Jätin eilen Kauhavan varuskunta-aluetta koskevan kirjallisen kysymyksen. Kysymystä on valmisteltu huolella ja erittäin asiantuntevan joukon kanssa. Valmistelujoukolta ei puutu arvovaltaa eikä lentotunteja. En ole huseerannut ihan omin päin, vaan ollut pikemminkin äänitorvena heille jotka eivät itse julkisuutta kaipaa.

Takana on vakavaa pohdintaa maamme tämänhetkisestä ilmapuolustuksen tilasta, sekä selkeä ehdotus jolla minimoisimme ilmapuolustuksellemme jo aiheutetut vahingot. Vahinko tapahtui kun lakkautimme Kauhavan Lentosotakoulun. Tämä on minun henkilökohtainen mielipiteeni, enkä sitä hevin muuta.

Ruotsissa oli takavuosina kymmeniä korpitukikohtia joihin maan ilmapuolustus voi tukeutua. Viimeisen vuosikymmenen aikana nämä tukikohdat on purettu ja maisemoitu. Monien mielestä värikkäät kukat ovat kauniimpia kuin harmaa Gripen, vaikka sen kyljissä vähän keltaista olisikin. Hintalappu kukkaistutuksille on ollut valtava.

Viimeisen vuoden aikana ainakin Euroopan poliittinen ilmapiiri on kylmennyt melkoisesti. Tämä on huomattu myös Ruotsissa, jossa on alettu katumaan korpitukikohtien purkamista ja maisemointia.

Jo kertaalleen rakennetun infran purkaminen maksaa ja se purkamisen purkaminen vasta kallista onkin. Jotta meillä Suomessa ei tehtäisi tätä virhettä, on syytä erittäin huolellisesti pohtia Kauhavan lentoinfran säilyttämistä nykyisellä tasolla. Säilyttäminen ei kovin paljoa maksa. Purkaminen maksaa ja purkamisen jälkeinen rakentaminen maksaa vielä enemmän. Siihen meillä ei enää taida olla varaa ja jos jälleenrakentamiseen joudutaan, ei taida olla aikaakaan.

Joka tyvenen makaa – se tuulen soutaa. NYT kannattaa olla hereillä ja asialla, jotta emme tee romurautaa hornettien pysäytysvaijereista ja täytä ruokamullalla Kortesjärventien varteen louhittuja konesuojia.

Alla kirjallinen kysymykseni kokonaisuudessaan. Allekirjoittajia olisi ollut enemmänkin.


KIRJALLINEN KYSYMYS

Kauhavan lentokoulutustukikohdan jatkokäyttö ja Kansallinen lentokoulutuskeskus

Eduskunnan puhemiehelle

Puolustusvoimauudistukseen liittyen Kauhavan lentokoulutustukikohta lakkaa toimimasta Ilmavoimien aktiivisena tukeutumiskohteena vuoden vaihteessa. Kauhavan tilojen ja kentän jatkokäyttö on pitkällä tähtäyksellä avoin. Saadun tiedon mukaan Kauhavan perusinfrastruktuuri on hyvässä kunnossa sisältäen riittävän pitkän kiitoradan lähestymisalueineen ja valoineen sekä nousutien, lentokonehallit, opetus-liikunta ja majoitustiloja, ruokalan ja keittiön sekä ilmailuun liittyviä erikoisrakenteita kuten lennonvarmistusjärjestelmän, tietoverkon, hävittäjien tukeutumiseen liittyviä rakenteita ja pysäytysjärjestelmiä, lähiharjoitusalueen sekä riittävästi vapaata ilmatilaa. Kauhavalle on investoitu viimeisen kymmenen vuoden aikana yli 17,5 miljoonaa euroa. Viimeksi on remontoitu huoltorakennus ja muonituskeskus v. 2011. Lentotoiminnan jatkaminen edellyttää kiitoradan päällystämisen, jonka kustannusarvio on n 3,5 miljoonaa euroa, mutta sen vaikutusaika on 15 vuotta.

Ruotsissa 2000-luvun ensimmäisellä vuosikymmenellä tehdyn puolustusvoimaratkaisun johdosta suljettiin lukuisia ”korpikenttiä”, joista purettiin lentotoiminnan edellyttämät sähkö- ja tietoverkot. Kiitotiet ja lentokoneiden hälytyssuojat maisemoitiin. Muutostyöt maksoivat satoja miljoonia kruunuja. Tällä hetkellä Ruotsin puolustusvoimissa keskustellaan avoimesti ja arvostellen tehtyjä purkutoimenpiteitä. Uusien rakentaminen kestää vuosia ja maksaa tuhansia miljoonia kruunuja. Kauhavalla, eikä muissa alempi luokitteisissa lentotukikohdissa tule tehdä samoja virheitä kuin Ruotsissa on tehty. Rakennetun lentotukikohdan ylläpitäminen ja käyttöönotto valmiutta kohotettaessa on aina halvempaa, mutta ennen kaikkea nopeampaa.

Puolustusministeriö asetti yhteistyössä opetus- ja kulttuuriministeriön kanssa maaliskuussa 2012 työryhmän selvittämään kansallista lentokoulutusyhteistyötä. Työryhmän tehtävänä oli selvittää mahdollisuuksia toteuttaa Suomen siviili- ja sotilasilmailun alkeis- ja peruslentokoulutus kansallisena yhteistyönä. Keskeisenä tavoitteena oli turvata maamme laadukas ja kustannustehokas lentokoulutus sekä saada aikaan kustannussäästöjä. Selvitystyöryhmässä olivat edustettuina opetus- ja kulttuuriministeriö, puolustusministeriö, opetushallitus, rajavartiolaitos ja pääesikunta.

Selvityksessä ei otettu kantaa mahdollisen yhteisen lentokoulutuksen sijaintipaikkaan, mutta siinä esitettiin reunaehtoja ja vaatimuksia lentokoulutuskeskuksen sijainnille. Niistä tärkein kriteeri oli, että toiminnan tulee tukeutua pääosin olemassa oleviin rakenteisiin. Malmin lentoaseman lakkauttaminen antaa uuden mahdollisuuden lentokoulutuksen keskittämiselle valtakunnallisesti, sillä monet Malmilla toimivat yritykset (Patria ml) joutuvat hakemaan uuden tukikohdan. Selvityksessä todettiin, että myös ilmatilan rakennemuutokset tulee ottaa huomioon jatkoselvitystyössä.

Julkisuudessa olleiden tietojen mukaan Ruotsi, Viro ja Puola olisivat kiinnostuneita yhteistyöstä Suomen kanssa yhteisestä suihkuharjoituskoneiden lentokoulutuksesta edelleen. Takavuosina jopa 12 Euroopan maata oli kiinnostunut perustamaan yhteisen sotilasilmailukeskuksen. Kyseisessä selvityksessä Kauhava täytti kaikki kriteerit.

Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ään viitaten esitämme asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen:

Onko Puolustusministeriössä aloitettu Eero Pyötsiän työryhmän selvityksen perusteella jatkoselvitystyö Suomen kokonaisvaltaiseksi lentokoulutusstrategiaksi, jonka tavoitteena on saada synergiahyötyjen kautta säästöjä sinänsä kalliiseen toimintaan muodostamalla maahan yksi valtion tukema lentokoulutuskeskus. Mikäli jatkoselvitystyötä ei ole vielä aloitettu, niin onko ministerin mielestä aiheellista aloittaa kyseinen selvitystyö ja keskeyttää Kauhavan rakenteiden purkutoimet toistaiseksi?

Vai ollaanko Kauhavan tukikohdasta todella luopumassa niin, ettei sinne suunnitella tukeutumista edes poikkeusoloissa, aiotaanko ilmavoimien lentotoimintaa tukevat lennonvarmistusjärjestelmät, pysäytysjärjestelmät ja suojatilat purkaa, maisemoida tai myydä romuksi?.

Onko aloitettu virallisia keskusteluja sotilasilmailukoulutusyhteistyöstä Itämeren maiden tai Pohjoismaiden välillä?

Helsingissä 10 päivänä joulukuuta 2014
Reijo Hongisto /ps