PARIISIN TAPAHTUMISTA…

….On uutisoitu laajasti.

Ei liene enää tarpeen kerrata tapahtumia ja uhrilukua. Ne ovat kaikkien tiedossa.

Pyydän saada esittää osanottoni uhrien omaisille.

Suomalainen kansanedustaja ei voi paljoa vaikuttaa Pariisin turvajärjestelyihin, vaikka alalta jonkin verran kokemusta onkin. Tämän takia on parempi keskittyä siihen mihin voi vaikuttaa, eli kotimaan sisäiseen turvallisuuteen. Sisäinen turvallisuus kun kuuluu hallintovaliokunnan rooteliin.

Tiedotusvälineissä on haastateltu ministereitä ja poliisin edustajia. Kun yhdestä suusta on lausuttu valittelut ranskalaisille ja todettu että Suomeen ei tällä hetkellä kohdistu mainittavaa terroriuhkaa.

Olen heidän kanssaan samaa mieltä. Minä lisäisin lausuntoon sanan VIELÄ.

Olen useissa aiemmissa kirjoituksissani todennut että ainakaan minun mielestäni ei ole viisasta vetää tulta ylleen. Sama asia ilmaistaan lauantai-iltaisin grillijonoissa toteamalla että ei ole terveellistä kaivaa verta nenästään.

Tulta tulee jos sitä erikseen ylleen vetää ja samoin käy nenänseudunkin kanssa.

Kun tarpeeksi elvistelee (elvis pienellä kirjoitettuna) niin tulee joku joka niistää nenän.

Pariisissa tapettiin ja haavoitettiin ihmisiä pelkkien pilapiirrosten takia. Jos ja kun joillekin riittää veriteon motiiviksi pelkät pilapiirrokset, niin mitä tapahtuu jos Suomi jonkun sotilasliittoutuman jäsenenä osallistuu kaukomailla vaikkapa ISISin vastaiseen operaatioon.

Rohkenen väittää että mitä useammassa sopassa lusikkaamme uitamme, sitä todennäköisempää on että saamme sattumia lautaselle. Ne eivät välttämättä enää maistu hyviltä.

Mielestäni sama toimii myös kääntäen. Mitä pitempään kykenemme pysyttelemään erossa kansainvälisistä konflikteista, sitä todenkäköisempää on että kenellekkään ei muodostu tarvetta, taikka pikemminkin pakkomiellettä, kostaa operaatioiden toimia suomalaisille siviileille.

Joku nimittää tätä pään lykkäämiseksi pensaaseen, taikka kansainvälisen vastuun pakoilemiseksi, joku toinen taas kyvyksi pysytellä erossa muiden maiden konflikteista.

Jokainen saa ajatella mitä tahtoo, mutta aika yleisesti ajatellaan että maamme turvallisuuspolitiikkaa tulee hoitaa niin että emme ehdoin tahdoin aseta maatamme terroriteon maalitauluksi.

Minä en tällä istumalla pidä kovin todennäköisenä sitä että joku terroristiryhmä tulisi maahamme ja avaisi tulen jossakin ”pehmeässä” kohteessa. Siis kohteessa jossa ei ole hyökkääjille mitään vastusta.

Sen sijaan olen erittäin huolestunut niistä maassamme asuvista henkilöistä jotka ovat käyneet reppureissulla esimerkiksi Syyriassa. Minä en voi ymmärtää nykyistä käytäntöä että Suomesta voi joku lähteä omin päin ulkomaille sotimaan. Ammuskelemaan siellä ihmisiä ja kun toiminta alkaa kyllästyttää, palataan takaisin Suomeen ja jatketaan täällä elämää ikään kuin tappokeikkaa ei olisi tapahtunutkaan.

Tietämäni mukaan näille Suomesta lähteneille maksetaan vielä meidän sosiaalietuudetkin tilille. Tällaisia omatoimisotureita on useita kymmeniä.

Kouluttelin aikoinaan järjestyksenvalvojia. Tapasin sanoa koulutettavilleni että sisään pyrkivä ongelmatapaus on huomattavasti helpompaa torjua ravintolan ovella, kun päästää hänet sisälle ja seurata koko ilta hänen tekemisiään ja loppuillasta poistaa hänet painimalla. Porttikieltotapausta ei tarvitse päästää sisälle.

Samoin ajattelen näistä sotamatkailijoista. Lyhyesti ja ytimekkäästi; lähteneille ikuinen porttikielto Suomeen. Henkilön pitää sotaretkelle lähtiessään ymmärtää tekojensa seuraukset. Nykyinen järjestelmämme päästää lähtemään ja palaamaan ja jopa joidenkin poliitikkojen mielestä mahdolliset haavoittuneet pitäisi hoitaa Kaunialan sotavammasairaalassa.

Populistista taikka ei, mutta pyydän Lukijaa pohtimaan mitä maksaa näiden sotaretkeläisten jatkuva seuraaminen. Puhun nyt poliisin ylimääräisestä työstä. Mitä enemmän näitä seurattavia tulee, sitä enemmän heidän toimiensa tarkkaileminen sitoo henkilöresursseja. Nämä resurssit ovat pois jostain muualta.

Siitä lienevät kaikki yhtä mieltä, että poliisi ei voi jättää näitä radikalisoituneita sotureita ihan oman onnensa varaan.

Meillä ei ole tapahtunut terroritekoa VIELÄ.