SISÄISESTÄ TURVALLISUUDESTA

….Voidaan puhua monella tavalla ja siitä voidaan tehdä monenlaisia kysymyksiä.

Onko meidän palo- ja pelastustoimemme hoidettu asianmukaisesti. Tuleeko sairaankuljetuksen auto riittävän nopeasti myös harvaan asutulla alueella.

Mikä on riittävän nopeaa ja mikä riittävän harvaan asuttua aluetta – sen määrittelee jokainen itse.

Entäs poliisi – miten nopeasti poliisin pitää tulla hälytyskohteeseen milläkin alueella? Tämänkin määrittelemisessä taitaa olla mielipiteitä yhtä monta kun on mielipiteen esittäjääkin.

Aina jollakin on huomauttamista. Täydellistä olotilaa ei taida maahan enää tulla – liekö sitä koskaan ollutkaan.

Suomi on järkyttynyt Kööpenhaminan tapahtumista. Suomi taitaa olla järkyttyneempi kun ”köpislaiset” itse.

Tanskassa on osattu varautua terrori-iskuun ja ehkäpä vain kohde ja ajankohta ovat olleet arvailujen varassa. Viranomaiset ovat uhka-analyyseja tehdessään ja tilannekuvaa päivittäessään tienneet että jossain veri valuu. Se miten verta valutetaan on aina arvoitus. Ampuma-aseilla, räjähteillä, ajamalla autolla väkijoukkoon vai miekkojen ja puukkojen avulla jossain lasten päiväkodissa.

Ammattilaiset puhuvat pehmeistä kohteista silloin kun hyökätään astaloilla varustautuneena avuttomia ja puolustuskyvyttömiä vastaan. Kova kohde on sellainen että hyökkääjä tiedostaa myös vastatoimien mahdollisuuden.

Viimeiset ampumiset tehtiin ympäristössä jossa mitä todennäköisimmin myös odotettiin nopeita vastatoimia. Siitä huolimatta hyökkäykset tehtiin.

Julkisuuteen ei ole kerrottu kuka hyökkääjä oli eikä sitä, oliko hän syntyperäinen tanskalainen vai maahan muuttanut. Tietoa on ylipäätään annettu erittäin niukasti.

Miksi? Syitä voi olla useita. Ensimmäisinä mieleen nousevat tutkinnalliset syyt; ei haluta kertoa yksityiskohtaista tekotapaa ja välinettä jotta ei ainakaan yllytettäisi ketään toistamaan tekoa.

Toisena ja mielestäni ehkä päällimmäisenä syynä on estää vastakkainasettelua eri etnisten ryhmien välillä.

Kun tietoa ei ole tullut, ollaan olettamusten varassa ja ne voivat olla kaukana totuudesta.

Minä siis oletan – en tiedä – vaan oletan, että teko on kohdistettu tarkoituksella juutalaista uskonnollista yhdyskuntaa vastaan. Toki osansa sai myös paikallinen poliisi, mutta ehkäpä päähuomio oli juutalaisissa.

Jos näin on, on aihetta kysyä tekijän suhtautumista juutalaisuuteen ja tällaista ajatusketjua jatkamalla olettaa että tekijä ei ollut ainakaan juutalainen.

Jos tekijä ei ollut juutalainen, minkä uskontokunnan edustaja hän oli? Vaihtoehtoja on monta – voihan hän olla ateistikin.

Meillä ja maailmalla puolustetaan sananvapautta. Sananvapaus on puolustamisen arvoinen.

Kun sananvapautta lähdetään puolustamaan on syytä pitää mielessä mitä puolustaa.

Olen moneen kertaan kirjoittanut rajoittuneesta ja vajavaisesta sananvapaudesta. Puolustetaan sitä mikä katsotaan puolustamisen arvoiseksi mutta samaan hengenvetoon tuomitaan vastapuolen argumentointi. Heilautetaan rasistikirvestä taikka vilautetaan natsikorttia.

Kun puolustetaan sananvapautta ja tuomitaan sananvapautta vastaan hyökkäävät, pitää olla reilu ja antaa tilaa myös niille mielipiteille joissa kerrotaan hyökkääjien etninen tausta.

Jos Tanskan tapahtumien taustalla oli jonkun uskontokunnan edustaja ja teolla oli vieläpä uskonnollinen motiivi, on erikoista että sitä ei kerrota julkisuuteen. Olkoon se uskontokunta mikä tahansa. Se olisi syytä kertoa ja kertoa yhtälailla myös se jos teon takana oli ateisti.

Tieto tietona ja objektiivisesti, ketään leimaamatta.

Tästä päästään arkaan aiheeseen, eli maahanmuuttoon. Rasisti, fasisti ja populistikortit vilahtelevat herkästi kun esitetään olettamus että uskonnollisen terroriteon mahdollisuus kasvaa maahanmuuton tahdissa.

Tässä vaiheessa muistutetaan herkästi Myyrmäen kauppakeskuksen, Jokelan ja Kauhajoen koulujen tapahtumista ja todetaan tekijöiden olleen suomalaisia. Tämäkin on totta ja se pitää myöntää, mutta muistamani mukaan näiden tekojen taustalla ei kuitenkaan ollut uskonnollinen motiivi. Syyt olivat ihan muualla.

Ennustajaeukko taikka tilastotieteilijä osaisi ehkä kertoa, onko todennäköistä ja jos on niin kuinka todennäköistä on että useamman maailmalla keskenään sotineen uskontokunnan jäsenen muutto samaan maahan lisää riskiä ristiriitojen puhkeamiseen myös kohdemaassa.

Minä en ole sen enempää ennustaja kun tilastotieteilijäkään, joten minä vain oletan että riski kahnauksiin lisääntyy muuttajien määrän mukaan.

Samalla tavalla oletan että liikenneonnettomuuden mahdollisuus kasvaa veren alkoholinmäärän lisääntyessä. Mitä enemmän on viinaa veressä, sitä todennäköisemmin kolahtaa.

Samalla tavalla voi olettaa käyvän ajonopeuden lisääntyessä.

Joku voisi tässä yhteydessä puhua myös jonkinasteisesta todennäköisyydestä.

Yllä olevaa olettamusta ei pidä tulkita niin, että haluaisin Suomen sulkevan rajansa kaikilta tulijoilta. Eihän nyt toki. Sen sijaan esitän pohdittavaksi tulijoiden nykyistä tarkempaa kontrolloimista.

Vapaa liikkuvuus on hyvä asia, samoin kun sananvapaus. Mutta jos me sananvapauden taikka vapaan liikkuvuuden hintana lisäämme terroriteon uhkaa, pitää miettiä onko hinta liian kova.

Jonkun mielestä on ja jonkun mielestä ei ole. Tähän tuskin löytyy yhtä oikeata vastausta.

Maamme ylimmiltä poliisiviranomaisilta on kysytty kuinka Suomessa on varauduttu terroriteon mahdollisuuteen. Vastaukset ovat olleet maltillisia ja sopivan ympäripyöreitä.

Ei ole ainakaan vastauksilla ärsytetty ketään, eikä paljastettu taktisia kuvioita.

Uskon jollakin tavalla tietäväni poliisin resurssit. Uskon myös että en paljasta ihan valtiosalaisuutta kertoessani että meillä ei rahkeet riitä jalkauttaa viikkokausiksi konepistoolein aseistautuneita poliisipartioita Helsingin rautatieasemalle taikka muualle julkisen liikenteen solmukohtiin. Muutaman päivän operaatio onnistuu, mutta jatkuvaluonteinen varuillaanolo maksaa liikaa.

Yksittäisen ihmisen tekemää terrori-iskua on erittäin vaikeaa estää. Sitä vaikeampaa teon estäminen on, mitä suuremman riskin tekijä on valmis ottamaan.

Koulutin aikoinaan järjestyksenvalvojia. Silloin tapasin sanoa että on huomattavasti helpompaa estää sen hankalan asiakkaan pääsy ravintolaan jo ovella.

Samaa ajatusta toivon sovellettavan myös maamme ulkorajoilla.