PULINAT POIS….

Elämme demokraattisessa maassa. Hyvä niin.

Demokratian tunnusmerkistön mukaan jokaisella äänestysikäisellä kansalaisella on vain ja ainoastaan yksi ääni.

Äänestyskopissa ei ole ratkaisevaa henkilön sivilisääty, varallisuus eikä edes koeteltu kansalaiskunto, vaan henkilön asuinkunta ja ikä.

Äänestää saa myös vaikka olisi hiukan huppelissakin.

Äänestäminen ei ole velvollisuus vaan oikeus! Minun mielestäni se on jopa etuoikeus.

Oikeuttaan pitää käyttää. Valitettavasti osa kansalaisista jättää oikeutensa käyttämättä. Se on surullista.

Toistaiseksi vahvistamattoman laskennan mukaan sain vaaleissa 6727 ääntä. Se on kova määrä kun huomioidaan että aivan naapurissani oli kaksi keskustan ehdokasta. Kilpailimme samoista äänistä.

Minä kiitän kaikkia äänestäjiäni luottamuksesta. Samalla kiitän koko vaalipiirin alueella toimineita tukijoitani pyyteettömästä työstä.

Erityisen kiitoksen lausun omalle perheelleni, sillä ilman Teidän tukeanne en olisi edes ehdolle lähtenyt, puhumattakaan siitä että olisin jaksanut ajaa läpi koko raskaan kiertueen.

Kiitos Teille hyvät ystävät kaikesta tuesta ja myötä elämisestä.

Yksin kukaan ei ole mitään – minä tarvitsen Teitä ja toivon että myös Te tarvitsette edes joskus minua.

Näihin kuviin ja tunnelmiin!

Reijo