SOTESOPASTA…

…On puhuttu ja kirjoitettu. Tulos on jokaisen tiedossa, ellei jo neuvoteltua tulosta lähdetä taas repimään auki. Se jälkipeluu ja -herutuskaan ei olisi enää mikään yllätys.

Neuvottelut olivat vaikeat. Sen myöntävät kaikki. Pöydässä oli paljon muutakin kun SOTE -ratkaisu. Asia oli vakava ja koko maata koskettava. Mitä enemmän asiaa vatuloitiin, sitä selvemmäksi kävi että kaikki neuvottelijat taikka osa heidän taustajoukoistaan ei tiedostanut kriisin vakavuutta.

Sanon näin koska neuvotteluja on tapana käydä suljetuissa ryhmissä. Näissä ryhmissä käytyjä keskusteluja pidetään luottamuksellisina. Luottamus on kun tulitikku, sen voit raapaista vain kerran.

Neuvotteluryhmistä ei ole tapana twiittailla medioille väliaikatietoja. Jos tälle tielle lähtee, saattaa menettää asemansa ainakin siinä ydin ryhmässä. ”Hyödyllisen idiootin” eli disinformaation jakelijan rooli saattaa napsahtaa, mutta mitään tärkeää ja luottamuksellista tietoa ei syväkurkuille ja twiittiniiloille enää anneta.

Kun on muutenkin hankalaa asetella sanansa oikein neuvottelupöydässä, ei enää kaivata twiittiniilojen medioille puskemaa ”mut ku mä kuulin just” tietoa. Tällainen medioiden kautta käyty neuvottelu johtaa harvoin mihinkään hyvään lopputulokseen.

Asioista sovitaan neuvottelupöydissä, eikä lehtien palstoilla. Piste.

Herra varjelkoon meitä tilanteesta jossa joutuisimme päättämään vaikka liikekannalle panosta. Näiden nyky ja kyky neuvottelijoiden taustajoukoista kimpoaisi twiitti ennen kokouksen päättämistä ” hei, tänään me sit päätettiin se liikennejuttu – mut anyway homma on handussa”.

Vähän vakavammin näihin hommiin pitäisi suhtautua.