KIRJALLISISTA KYSYMYKSISTÄ…

…Puhutaan usein vähättelevään sävyyn. ”Asiantuntijoiden” mukaan niillä ei saavuteta mitään vaan aiheutetaan ainoastaan hallinnolle melkoiset kustannukset.

Minä jätin edellisellä hallituskaudella yli sata kirjallista kysymystä. Aiheutin osaltani laskua ja kustannuksia hallinnolle. Siitä huolimatta olen jatkanut samalla linjalla. Nyt hallituspuolueen edustajana en jätä kysymyksiä yhtä paljon, sillä vaikuttamiskanava on hallituksen sisällä. Tai ainakin pitäisi olla.

Linkitän alapuolelle viimeisimmän kysymykseni. Minun lisäkseni sen allekirjoitti 19 muuta Perussuomalaista kansanedustajaa.

Ensin kysymys ja sitten sen vaikutukset. Olkaapa hyvät.

”Kirjallinen kysymys KK 222/2015 vp
Reijo Hongisto ps ym.
Kirjallinen kysymys järjestyslain 6 luvun 22 §:n ajantasaistamisesta


Eduskunnan puhemiehelle

Viime viikkoina kansalaiset ovat saaneet monipuolista informaatioita meneillään olevasta maahanmuutosta ja turvapaikanhakijoista. Asiasta on osoitettu mieltä puolesta ja vastaan. Myös turvapaikanhakijat ovat ilmaisseet mieltään perustuslain sallimissa puitteissa. Media on uutisoinut myös muutamista vastaanottokeskuksissa tapahtuneista turvapaikanhakijoiden välisistä kahnauksista, joista jokunen on johtamassa rikostutkintaan. Näissä keskinäisissä välienselvittelyissä on käytetty jopa toisen ihmisen vahingoittamiseen soveltuvia astaloita. Nujakointia on ollut myös vastaanottokeskusten ulkopuolella turvapaikanhakijoiden ja suomalaisten kesken.

Olipa kyseessä sitten perustuslain mahdollistamat mielenilmaisut, vastaanottokeskuksissa tapahtuvat järjestyshäiriöt tai välienselvittelyt vastaanottokeskusten lähellä olevissa taajamissa, niin poliisi on joutunut yleisen järjestyksen ja turvallisuuden ylläpitämiseksi kohdentamaan jopa ylimitoitettuja resursseja yhteiskuntarauhan säilyttämiseksi ko. paikkakunnilla. Toiminta syö tarpeettomasti poliisin muutenkin vähäisiä voimavaroja turvapaikanhakijoiden rekisteröinnistä ja hakuprosessin käynnistämisestä.

Koska turvapaikanhakijoiden määrä kasvaa n. 400 henkilöllä vuorokaudessa, niin vastaavasti vastaanottokeskusten määrä lisääntyy yhdellä/kahdella joka päivä. Näin ollen poliisin resurssit eivät tule riittämään kaikkien vastaanottokeskusten järjestyshäiriöihin puuttumiseen. Vastaanottokeskusten henkilökunta on joutunut pyytämään apua vartiointiliikkeistä yleisen järjestyksen ylläpitämiseksi, mutta vartioimisliike ei saa ottaa vastaan toimeksiantoa, joka sisältää sitoumuksen ylläpitää yleistä järjestystä ja turvallisuutta pakolaisten vastaanottokeskuksessa (Järjestyslaki, 6 luku 22 §).

Mainitussa pykälässä on lueteltu ne toimipaikat ja kulkuneuvot joissa järjestyksenvalvoja voi poliisin luvalla pitää yllä yleistä järjestystä ja turvallisuutta. Tässä luettelossa ei ole mainittu pakolaiskeskuksia.

Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ään viitaten esitämme asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen:

Mihin toimiin hallitus ryhtyy parantaakseen mahdollisimman nopeasti vastaanottokeskusten sisäistä järjestystä ja turvallisuutta ja

aikooko hallitus lisätä järjestyslain 6 luvun 22 §:ään myös pakolaisten vastaanottokeskukset?


Helsingissä 6.10.2015
Reijo Hongisto ps
……………………………….

21.12.2015 sisäministeriön mediatiedote:

”Mediatiedote 21.12.2015

Lakimuutos toisi järjestyksenvalvojat turvaamaan järjestystä vastaanottokeskuksiin

Järjestyksenvalvojia tulisi voida asettaa vastaanotto – ja järjestelykeskuksiin sekä muihin turvapaikka- ja palautusprosessiin liittyviin tiloihin turvaamaan järjestystä. Nykyisin järjestyksenvalvojien asettamisoikeudesta vastaanottokeskuksiin sekä muihin vastaaviin tiloihin ei ole erikseen säädetty. Järjestyksenvalvoja voidaan Suomessa asettaa vain laissa säädettyihin kohteisiin.

Tänään asetetun sisäministeriön lainsäädäntöhankkeen tehtävänä on valmistella tarpeelliset säädösehdotukset, jotta vastaanottokeskuksiin voitaisiin asettaa järjestyksenvalvojia. Järjestyksenvalvojia tulisi voida palkata turvaamaan järjestystä. Hankkeen toimikausi on 21.12.2015 – 30.6.2016. Lainsäädäntöhankkeessa arvioidaan myös näihin tiloihin asetettavien järjestyksenvalvojien toimivaltuustarpeet.

Tällä hetkellä vastaanottokeskuksiin ja järjestelykeskuksiin voidaan kyllä palkata vartijoita, mutta ei järjestyksenvalvojia. Vartija vartioi omaisuutta, suojaa henkilön koskemattomuutta ja/tai paljastaa vartioimiskohteeseen tai toimeksiantajaan kohdistuneita rikoksia. Järjestyksenvalvoja puolestaan ylläpitää järjestystä ja turvallisuutta sekä estää rikoksia ja onnettomuuksia.

Poliisi ei voi olla jatkuvasti läsnä vastaanottokeskuksissa

Turvapaikanhakijoiden määrä on Suomessa lisääntynyt merkittävästi vuoden 2015 aikana ja vastaanottokeskusten määrää on jouduttaa lisäämään huomattavasti. Tällä hetkellä vastaanottokeskuksia on yhteensä noin 140 eri puolella maata. Torniossa toimii turvapaikanhakijoiden rekisteröintiä varten perustettu järjestelykeskus.

Vastaanottokeskuksissa on ilmennyt järjestyshäiriöitä. Keskusten oman henkilöstön toiminta ja toimivaltuudet eivät kaikissa tapauksissa riitä järjestyksen ylläpitämiseen. Poliisin voimavarat puolestaan ovat rajalliset eikä poliisi voi olla vastaanottokeskuksissa jatkuvasti läsnä.

Järjestyksenvalvojien asettamisesta poliisin luvalla säädetään vielä tällä hetkellä järjestyslaissa. Kun uusi laki yksityisistä turvallisuuspalveluista tulee voimaan 1.1.2017, järjestyslain järjestyksenvalvojia koskeva sääntely kumotaan. Järjestyksenvalvojien asettaminen vastaanottokeskuksiin halutaan mahdollistaa pian, joten muutos edellyttää molempien edellä mainittujen lakien muuttamista.