MITÄ TURVAPAIKKATOIMINTA MAKSAA??

Turvapaikanhakijoiden vastaanottamisesta käydään kiivasta keskustelua. Joskus, erityisesti kustannuksista puhuttaessa keskustelut ajautuvat mutu -linjalle.

Mutu -linja ei välttämättä ole se paras mahdollinen, ainakaan näin arasta aiheesta keskusteltaessa.

Minulta(kin) on moni kustannuksista kysynyt. Alla olevan valiokunnan julkisen lausunnon lukemalla monia asia selviää. Taikka sitten ei. Osa uskoo lukemaansa ja osa ei usko. Kukin tavallaan.

Linkitän alapuolelle asiaa käsittelevän Hallintovaliokunnan lausunnon HaVl 14/2015 vp.

Siinä on kuivaa asiaa ja tällä hetkellä valtakunnassa käytettäviä virallisia lukuja. Olkaapa hyvät.

Maahanmuutto ja kotouttaminen

Valtion talousarvioesityksessä on Maahanmuuttoviraston ja valtion vastaanottokeskusten toimintamenoihin (26.40.01) esitetty myönnettäväksi 39,229 miljoonaa euroa. Määrärahan mitoituksessa on lisäyksenä muun muassa huomioitu hallitusohjelman mukaisesti sisäiseen turvalisuuteen ja oikeudenhoitoon kohdennettavaa rahoitusta 0,744 miljoonaa euroa. Pakolaisten ja turvapaikanhakijoiden vastaanottoon (26.40.21, arviomääräraha) on esitetty 87,652 miljoonaa euroa ja vastaanottotoiminnan asiakkaille maksettaviin tukiin (26.40.63, arviomääräraha) 30,484 miljoonaa euroa.

Talousarvioesityksen määrärahamitoituksissa on oletettu, että Suomeen hakeutuvien turvapaikanhakijoiden vuotuinen määrä nousisi 15 000:een. Tilanne on kuitenkin kuluvan vuoden kesän ja syksyn aikana muuttunut nopeasti ja dramaattisesti. Kesän aikana Suomeen pyrkineiden turvapaikanhakijoiden määrä monikymmenkertaistui. Suomeen hakijoita on tullut vuoden 2015 aikana jo yli 22 000, ja määrän oletetaan tämänhetkisen arvion mukaan kasvavan vuoden loppuun mennessä 30 000—35 000:een. Turvapaikanhakijamäärän kehitystä ei voida arvioida varmuudella. Selvää kuitenkin on, etteivät vuoden 2016 talousarvioesitykseen sisältyvät määrärahat tule
riittämään. Turvapaikanhakijoiden määrän kasvu lisää usean eri hallinnonalan määrärahatarpeita. Valiokunta toteaa olevan välttämätöntä, että arviot turvapaikanhakijoiden määrästä päivitetään ja täydentävässä talousarvioesityksessä osoitetaan tarvittavat lisäresurssit.

Hakijoiden määrän ja turvapaikkahakemusten sujuvan käsittelyn lisäksi vstaanottomenoihin vaikuttavat päätösten tiedoksiannon nopeus, muutoksenhaun kesto hallintotuomioistuimissa, kielteisen päätöksen saaneiden palauttamisen nopeus, vapaaehtoisen paluun toimivuus sekä oleskeluluvan saaneiden kuntaan siirtymisen nopeus. Sisäministeriön hallinnonalalla lisämäärärahan tarve kohdistuu vastaanotosta aiheutuvien menojen lisäksi Maahanmuuttoviraston, poliisin ja rajavartiolaitoksen
resursseihin turvapaikkapäätöksenteon, ulkomaalaisvalvonnan ja maasta poistamisen nopeuttamiseksi. Heinäkuun alusta 2015 voimaan tulleella lainmuutoksella (673—674/
2015) vakinaistettiin vapaaehtoisen paluun järjestelmä, jonka toimivuus on varmistettava kohdentamalla vapaaehtoiseen paluuseen riittävä rahoitus. Oikeusministeriön hallinnonalalla on myös tarpeen arvioida uudelleen turvapaikanhakijoiden oikeusturvaan liittyviä määrärahatarpeita
sekä kehittää keinoja tuomioistuinkäsittelyn tehostamiseksi.

Vuonna 2015 saapuvat turvapaikanhakijat vaikuttavat työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonalalla kotouttamiseen liittyviin määrärahatarpeisiin vuodesta 2016 lukien, koska turvapaikkahakemusten käsittelyyn, oleskeluluvan saaneiden kuntaan ja palveluiden piiriin siirtymiseen ja kuntien hakemien korvausten hakemiseen arvioidaan kuluvan ½-1 vuotta. Laskelmissa oletuksena on, että noin puolet hakijoista saisi oleskeluluvan. Kunnille pakolaisten vastaanotosta ja kotoutumista edistävien palveluiden järjestämisestä aiheutuvien kustannusten korvaamiseen (32.70.30, arviomääräraha) on vuodelle 2016 esitetty 141,409 miljoonaa euroa. Korvaukset ovat osittain laskennallisia, osittain toteutuneisiin kustannuksiin perustuvia.

Valiokunnan saaman selvityksen mukaan kunnille maksettavien laskennallisten korvausten taso on jäänyt jälkeen kustannuskehityksestä. Vuonna 2015 laskennalliset korvaukset ovat alle 7-vuotiaasta 6 845 euroa ja 7 vuotta täyttäneistä 2 300 euroa. Valiokunta katsoo, että laskennallisiin korvauksiin tulisi kohdistaa hallituskauden aikana määrällinen korotus asteittain niin, että korvausten jälkeenjääneisyys korjaantuu. Riittämättömät laskennalliset korvaukset ovat olleet yksi syy siihen, että kunnat eivät ole olleet kovin halukkaita tekemään ELY-keskusten kanssa sopimuksia
kiintiöpakolaisten ja myönteisen päätöksen saaneiden turvapaikanhakijoiden osoittamisesta kuntaan.

Kunnille korvataan lisäksi eräitä sosiaali- ja terveydenhuollon erityismenoja toteutuneiden kustannusten perusteella. Valtionosuusjärjestelmässä maahanmuuttaja-asukkaiden tarvitsemat palvelut otetaan huomioon ulkomaalaiskertoimen avulla. Opetus- ja kulttuuriministeriö korvaa kunnille erikseen valmistavan opetuksen järjestämisestä aiheutuvia kustannuksia.

Julkisten työvoima- ja yrityspalveluiden määrärahaa (32.30.51) käytetään muun ohella työvoimapoliittisena koulutuksena järjestettävän kotoutumiskoulutuksen hankintaan. Vuodelle 2016 arvioitu kohdennus talousarvioesityksessä on 60,48 miljoonaa euroa, mikä vastaa kuluvan vuoden tasoa. Valiokunta korostaa, että kotoutumiskoulutus on keskeinen väline aikuisten maahanmuuttajien kotouttamisessa. Jo nykyisin kotoutumiskoulutukseen pääsemistä joutuu odottamaan useimmilla paikkakunnilla, pääkaupunkiseudulla noin kuusi kuukautta. Kotoutumiskoulutuksen tarpeen arvioidaan kasvavan merkittävästi vuoden 2016 aikana. Lisäresursoinnin tarve on siten ilmeinen.

Talousarvioesityksessä on esitetty noin 2,246 miljoonaa euroa maahanmuuttajien kotoutumisen ja työllistymisen edistämiseen (32.70.03), jolla tuetaan vuonna 2014 perustetun Kotouttamisen osaamiskeskuksen toimintaa sekä toimia ja hankkeita kotoutumisen ja yhdenvertaisuuden edistämiseksi sekä rasismin torjunnaksi. Määrärahan avulla pyritään muun muassa vahvistamaan kotouttamistyön ammattilaisten ja päättäjien osaamista ja lisäämään toiminnan vaikuttavuutta.
Määrärahan merkitys korostuu kotoutettavien maahanmuuttajien määrän kasvaessa.”