LUKEMINEN KANNATTAA AINA…

…Eikä kuuntelemisestakaan ole haittaa. Yleensä.

Joulupukki toi monelle kirjoja. Minulle ei tuonut, syytä en tiedä!

Korvasin kirjat selaamalla Tullin tilastoja. Niidenkin parissa aika kuluu.

Silmä pysähtyi maaryhmittäin tilastoituun kauppavaihtoon tammikuu-lokakuu 2015.

Jääkiekkohuumassa nostan esiin itäisen ja läntisen naapurimme. Peittosimme molemmat kaukalossa, mutta kun elämää on kaukalon ulkopuolellakin, niin ehkä on syytä vilkaista myös niitä lukuja ja prosentteja.

Tuontimme väheni edelliseen vuoteen verrattuna 7% ja vientimme 4%. Hyvää tässä on se että tuonti väheni vientiä enemmän mutta siitä huolimatta kauppataseemme on jo viidettä vuotta alijäämäinen. Ei hyvältä näytä.

Venäjän tuonti edelliseen vuoteen verrattuna -32% ja vienti -34%. Osuus kokonaisviennistä 5,8%.

Ruotsin tuonti -6% ja vienti -12%. Osuus kokonaisviennistä 10,3%.

Jos silmä ei suuremmin harittanut tiheillä tilastoriveillä, niin tuollaiset luvut tulli on kirjannut.

Eurooppa on kuitenkin päämarkkina-alueemme ja siellä erityisesti Saksa.

Taloustieteilijät osaisivat varmaan kertoa luvuista enemmänkin. Minä totean vain että jotain pitäisi tehdä. Erityisesti Venäjän suhteen.

Venäjän kauppa on supistunut merkittävästi ja vaikka emme kantaisi huolta vähentyneestä tuonnista niin ainakin viennin suhteen pitää olla hereillä.

Minä en ajattele Venäjää ongelmana vaan mahdollisuutena, jota pitää nykyistä tehokkaammin hyödyntää kaupassa. Jos ja kun meillä kauppa tökkii Eurooppaan, niin kompensaatiota on haettava Euroopan ulkopuolelta ja luonnollinen suunta on se maa joka on meitä lähinnä. Kalahommissakaan ei kannata lähteä kotivesiä kauemmaksi.

Puuttumatta syvällisemmin maamme ulkopolitiikkaan totean vain että me kärsimme EU:n talouspakotteista. Onko tämä myös sitä yhteistä taakan jakoa? Mielestäni meidän ei kuitenkaan pidä hirttäytyä EU:n pakotteisiin, vaan etsimällä etsiä ratkaisuja joilla edistetään kahdenvälistä kauppaa.

Kun kaikki näyttää vaikuttavan kaikkeen, on pidettävä mielessä Venäjällä oleskelevat, ”itsensä turvattomiksi tuntevat henkilöt”. Tuskin kukaan osaa sanoa kuinka paljon väkeä tulee itärajan yli jos Venäjä päättää purkaa patoa. Mielestäni myös tämän takia meidän kannattaa olla venäläisten kanssa hyvissä väleissä, eikä missään nimessä saa voittaa Venäjää jääkiekossa kun korkeintaan yhdellä maalilla ja sekin vasta jatkoajalla. Ruma ylivoima kaukalossa saattaa vaihtua alivoimaan neuvottelupöydissä ja se tulisi meille kalliiksi, joten hyvin juniorit ottelunsa hoitivat. Tässä on hymiön paikka 🙂

Ruotsalaisten kanssa diskuteeraaminen on helpompaa, vaikka toki sekin aikaa vie. Ongelma saattaisi poistua jos Ruotsi ottaisi käyttöön Euron taikka Suomi palaisi markkakantaan.

Hyiset tuulet puhaltavat idästä ja sille me emme mitään mahda.

Hyisten tuulien tuomana kantautui uutinen Korean niemimaalta. Pohjoisempi Koreoista olisi lehtitietojen mukaan räjäyttänyt vetypommin ja rikkonut näin kansainvälisiä sopimuksia. Asiaan on reagoitu monessa maassa.

On mielenkiintoista seurata löytävätkö vetypommikokeilusta suivaantuneet maat yhteistä säveltä räjäyttäjämaata kohtaan ja jos löytävät niin mikä se on. Yhteisen mielenkiinnon kohde ja yhteisen sävelen löytyminen saattavat lähentää muuten ehkä hieman loitonneita maita ja lähentyminenhän merkitsee monesti myös muunlaista kanssakäymistä.

Muunlaisen kanssakäymisen lisääntyessä olisi hyvä nostaa keskusteluihin myös kaupalliset suhteet ja ehkäpä sitä kautta myös Suomelle avautuisi uusia väyliä päästä väkirikkaille markkinoille.