POSTISTA ON KYSYMYS

Jätin tänään kirjallisen kysymyksen posti jakelusta.

Saan postin(kin) tiimoilta viestejä viikoittain. Posti ei kulje ja postin jakeluun ollaan tyytymättömiä. Ihmiset eivät kritisoi postin jakajia vaan postin johdon huonoa henkilöstöpolitiikkaa.

Surullinen tilanne postin työntekijöiden näkökulmasta on myös se että vakinaista henkilökuntaa irtisanotaan ja tilalle palkataan kiireapulaisia. Tämä ei ole hyvien toimintatapojen mukaista.

Viimeinen pisara minulle oli erään viljelijän soitto. Hän kertoi kaivattaneensa viime syyskuussa tiluksilleen ojia tutulla, samalla paikkakunnalla asuvalla koneyrittäjällä. Kun työ oli tehty, sovittiin että koneyrittäjä lähettää viljelijälle laskun jolla työ maksetaan.

Kun jouluun mennessä ei ollut laskua tullut, soitti viljelijä koneyrittäjälle ja kysyi missä lasku viipyy. Yrittäjä sanoi lähettäneensä laskun hetimiten työn valmistumisen jälkeen ja että hän puolestaan oli odotellut tililleen maksusuoritusta.

Sovittiin että yrittäjä lähettää uuden laskun. Uusi lasku tulikin tuota pikaa ja asia hoidettiin kuntoon. Yllätys oli kun helmikuussa, siis lähes puoli vuotta laskun lähettämisen jälkeen, viljelijän postilaatikkoon tuli se ensimmäinen lasku. Kirjeen päiväyksestä näkyi että lasku oli postitettu syyskuussa.

Tässä tapauksessa kirjeen viivästymisellä ei ollut seuraamuksia mutta mietippä jos lasku lähetetään vaikkapa joltain kunnalliselta toimijalta. Kunnat ja kaupungit eivät odottele viikkokausia suorituksia, vaan maksamaton lasku menee oitis perintään. Perintätoimisto veloittaa laskun lisäksi myös perintäkulut. On paikallaan kysyä kuka maksaa ne perintäkulut? Kuka on vastuussa siitä että laskua ei ole määräpäivään mennessä maksettu?

Minun käsitykseni mukaan vastuu kuuluu postille.

Postia on näihin päiviin saakka pidetty eräänä yhteiskuntamme luotettavimpana toimijana. Nyt postin johdon toimien seurauksena kansalaisten luottamus murenee ja jos pikaista parannusta ei saada aikaan, menee luottamus lopullisesti.

KIRJALLINEN KYSYMYS

Postin jakeluongelmat

Eduskunnan puhemiehelle

Posti, joka välillä käytti liikenimeä Itella, on käynyt yt-neuvotteluja henkilöstönsä vähentämiseksi koko 2000-luvun.
Tammikuussa 2016 Posti ilmoitti aloittavansa yt-neuvottelut, joiden tavoitteena on taas vähentää henkilöstöä ja sitä kautta kuluja. Nyt on tarkoituksena vähentää jopa 860 työntekijää tuotannosta, hallinnosta, myynnistä ja asiakaspalvelusta. Vähennystarvetta posti perustelee sillä, että viime vuonna Suomessa jaettiin postia kahdeksan prosenttia vähemmän kuin edellisvuonna. Kappaleina laskettuna jakelumäärät vähenivät yli sadalla miljoonalla. Näin ollen pääsyy henkilöstön vähennykseen on jaettavan postin määrä.
Postin jakajien käsitys on kuitenkin ristiriidassa Postin johdon käsityksen kanssa. Heidän mukaan jaettavan postin määrä ei ole vähentynyt samassa suhteessa kuin henkilökuntaa on vähennetty erityisesti tuotannon puolelta. Se on perussyy asiakkaiden lisääntyviin valituksiin myöhästyneistä lähetyksistä. Kansalaisia suututtaa erityisesti karhulaskut ja perintään menneet ”uhkalaskut” lisäkorkoineen, jotka tulevat aikaisemmin kuin varsinainen lasku, jopa samalla paikkakunnalla.
Toisaalta kansalaiset ovat ärtyneitä siitä, että he joutuvat monessa tapauksessa kantamaan taloudellisen ja oikeudellisen vastuun jakamattomasta tai myöhässä tulleista lähetyksistä. Posti ei lakisääteistä tehtävää suorittaessaan ole suoraa vastuuta ottanut. Edellisen lisäksi kansalaiset kokevat, että postilähetyksiä koskeva valitus- ja kanteluprosessi on tehty raskaaksi, eikä se yleensä johda mihinkään.

Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ään viitaten esitän asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen:

Onko Postin omistajaohjauksesta vastuussa oleva ministeri tietoinen postin jakamisessa ilmenneistä ongelmista. Mihin toimiin ministeri aikoo ryhtyä, jotta Postin jakamiseen liittyvät ongelmat korjataan ja asiakkaiden luottamus Postiin palautetaan?

Helsingissä 16.2.2016
Reijo Hongisto /ps