MAVI

Moni tuskailee kuullessaan Maaseutuviraston nimen. Joku ei reagoi ollenkaan ja joku ei edes tiedä mitä kirjainyhdistelmä MAVi tarkoittaa. Kaikki eivät välttämättä ole perillä ELY ja AVI nimistäkään.

Ennen wanhaan lääninhallitus oli selvä ja selkeä nimi ja monille myös paikka. Kun sinne sai asiansa vireille niin jotain aina tapahtui. Muistelen aikaa jolloin puhelimet olivat pöydillä ja vielä kierrejohdolla seinässä kiinni.

Kehitys kehittyy ja asioiden hoito siinä sivussa. Muutoksia ja korjauksia tehdään asioihin ja joskus saadaan jopa parannusta aikaan.

Parannukset hyväksytään mutta entäpä jos muutos tuottaakin päin vastaisen tuntemuksen. Priimaa luvattiin mutta tulikin sutta ja sekundaa. Mitä silloin tehdään?

Jonkin verran medioita seurailevana muistuu mieleeni sanonta henkilöstä joka veti asiasta omat johtopäätöksensä. Yleensä tämä selvällä kotimaan kielellä tarkoitti että työntekijä oli noutanut verokorttinsa työnantajalta ja sanonut joko hyvästi taikka pahasti.

Näin siis yleensä. Joskus on käynyt niinkin että syystä taikka toisesta sitä oikeaa johtopäätöstä ei ole ymmärretty tehdä.

Palataanpa MAVIin

MAVI on virastona erittäin tärkeä ja tarpeellinen. MAVIn kautta maksetaan vuosittain viljelijöille erilaisia EU ja kansallisia tukia yli kaksi miljardia euroa. Summa on merkittävä ja jos ei ole maksatusvirastoa, ei tukia voi maksaa. MAVIa siis tarvitaan, se on selvä. Minä pohjalaisena kansanedustajana ja vielä maa- ja metsätalousvaliokunnan jäsenenä sanon että MAVIn paikka on maakuntakeskuksessamme Seinäjoella.

Sitten MAVIn toimintaan

Raha on rullanut MAVIn kautta myös viime vuonna. Kaikki eivät kuitenkaan ole tyytyväisiä MAVIn palveluihin. Lehdissä lukee että tarkastajat tulevat kellon tarkkuudella mutta maksatukset viivästelevät jatkuvasti. Näitä juttuja minäkin olen lukenut ja kuullut jo kyllästymiseen saakka.

Viljelijät eivät purnaa turhasta. Pelissä on monesti perheen elanto ja isot rahat. Viljelijät kokevat tehneensä oman osuutensa ja odottavat vastavuoroisesti ja ihan oikeutetusti että virkamiesporras kyntää oman sarkansa.

Tavan takaa uutisoidaan tukimaksatusten viivästymisestä. Joka kerta tällaisen uutisen myötä saan kymmeniä soittoja joissa viljelijät kertovat taloudellisesta ahdingostaan. Tyypillisin esimerkki on viljelijä joka on pankkilainalla rahoittanut investointejaan. Lainan eräpäiväksi on sovittu MAVIn ilmoittama tuen maksatuspäivä. Käsitykseni mukaan Viljelijä voi ihan perustellusti luottaa että raha tulee tilille ja lähtee tililtä sovitun aikataulun puitteissa.

Jos ja kun raha ei tulekkaan tilille, soittaa pankinjohtaja ja pyytää piipahtamaan konttorilla. Se ei ole ihan halpa reissu. Moni viljelijä on joutunut järjestelemään lainojaan uudelleen ja välistä on mennyt euroja tonni kaupalla. En yhtään ihmettele viljelijää joka sanoo että nyt riittää.

MAVI makselee tukia tietenkin tietokoneohjelmien avulla. Ohjelmat on tilattu Maanmittauslaitokselta jossa kuulemma asustaa oikea nörttien lauma 🙂 tämä huumorilla ja pilke silmäkulmassa sanottuna.

Kun MAVI on tilannut ohjelmat, niin myös sillä on oikeus luottaa että tilaus täytetään sovitulla tavalla ja sovitussa ajassa. Jos ja kun käy niin että ohjelmia ei tulekkaan, niin lienee syytä kysyä että KUKA VASTAA?

Kenen kukkarolle mennään kun vahinkoa korvataan? Vai korvataanko sitä ylipäätään ollenkaan?

En voi kehuskella omaavani sitä legendaarista yleistä oikeustajua, mutta tällä omalla oikeustajullani päättelen että asia ei voi mennä niin että koko sotkun maksaa se syyttömin osapuoli, eli viljelijä.

Katsotaan asiaa miltä kantilta tahansa, niin asiansa ajallaan hoitanut viljelijä on vastuusta vapaa ja saamapuolella. Maksajan paikalla ovat MAVI ja jos maksatukset viivästyvät olemattomista tietokoneohjelmista niin maksaja on ohjelmia tuottava taho.

Mielestäni nyt alkaa olla aika hakea se oikea vastuunkantaja. Vastuunkantaja ei löydy pelloilta eikä metsistä vaan pääkaupunkiseudun virastoista. Kuka uskaltaa sanoa sen ääneen?