SILTARUMPUPOLITIIKKAA

Saan paljon palautetta ja kyselyjä teiden korjaamisista. Pääosa kyselyistä ajoittuu kelirikkoaikoihin, mutta niiden välilläkin ihmiset muistuttavat teiden korjaamisen tärkeydestä. Koska kyse on yhteisten asioiden hoitamisesta – yhteisiähän tiet ovat – pitäisi jokaisen ymmärtää, että kaikkia teitä ei voida yhtä aikaa korjata. Ei riitä raha, eikä rahkeet.

En tiedä onko kyse ymmärtämättömyydestä vai silkasta halusta vääristellä asioita, vai molemmista. Joka tapauksessa ainakin Evijärvellä ja Vetelissä on liikkunut huhuja, joiden mukaan tiepiiri on vetänyt pois alueelle jo luvatut tien korjausrahat. Olen saanut monta vihaista soittoa, joissa on ensin haukuttu tiepiiri ja sitten minut, koska olen ensin ”hommannut” rahaa tien korjaamiseen mutta sitten salakavalasti antanut rahojen valua jonnekin muualle. Erään soittajan ”varma” käsitys oli, että teen tällä politiikkaa, koska siirtelen samaa määrärahaa paikkakunnalta toiselle ja näin kaikille tulee se käsitys että ompa tehokas kansanedustaja.

Sanoin soittajalle että kun mielikuvitus on noinkin vilkas, voisi sitä hyödyntää vaikkapa kirjan kirjoittamisessa, sillä erilaiset salaliittoteoriat jaksavat kiinnostaa lukijoita edelleen. Tuollaisista aineksista saisi kokoon paksun romaanin.

Lisäväärinkäsitysten välttämiseksi ja väärien huhujen oikaisemiseksi lienee paikallaan jonkinlainen tiedote siitä missä nyt mennään.
Laittelen muutamia paikkakuntia en tärkeys/paremmuus, vaan ihan aakkosjärjestyksessä.

ALAJÄRVI

Kesän aikana on päällystetty VT 16 Hoiskosta Kyyjärven rajalle, sekä Levijoen – Kortekylän paikallistie

Suunnitelmissa on saada kevyt väylä Kirkonkylältä Koskenvarrelle. Olen siitä tehnyt muutaman talousarvioaloitteenkin. Myös Kaartusentien päällystys, Isoniemen- ja Koivumäen teiden kunnostus on tapetilla. Aloitetta ei ole vielä tehty, mutta puhetta on ollut KT 68 Levijoki – Lehtimäki välistä. Tietä on tällä osuudella paikattu melkoisen taitamattomasti. Paikat ovat tien pintaa korkeammalla ja se on aiheuttanut jo useita vaaratilanteita. Soitin asiasta tiepiirin Huhtalalle, joka kertoi myös saaneensa palautetta. Tien kunnostuksen oli tehnyt uusi urakoitsija ja silloin puhelinkeskustelussa Huhtala kertoi tienpitäjän tarkastavan työn laadun. Myöhemmin Huhtalalta tuli viesti, että korjauksen laatu ja taso oli sovitunlainen. Kun tienpitäjä hyväksyy työn laadun, niin huono sitä on lähteä kenenkään ulkopuolisen reklamoimaan. Minun mielestäni laatu ei ole hyvä, mutta minä en olekaan tienpitäjä. Asia korjaantuisi, jos koko tieosuus päällystettäisiin uudelleen. Kyseessä on sentään melko vilkas kantatie, jota käytetään läpikulkuun etelä- pohjoinen reitillä.

EVIJÄRVI

KT 63 välillä Evijärvi-Kaustinen on todella huonossa kunnossa. Soitin noin vuosi sitten Evijärven kunnanjohtajalle ja esitin että Evijärven ja Kruunupyyn kuntien luottamushenkilöt kokoontuisivat pohtimaan, miten tien kunnostus saataisiin alkuun. Kokoukseen pitäisi kutsua myös tiejohtaja Östergård.

Evijärven kunnanjohtaja tarttui toimeen. Tuota pikaa oli Evijärven valtuustosalissa kokous, jossa oli Evijärven ja Kruunupyyn kuntien lisäksi edustusta myös Kauhavalta ja Kaustiselta. Minä taisin olla ainut vimpeliläinen.

Tilaisuus oli hyvä ja tarpeellinen. Tuon tilaisuuden seurauksena tien parannustöihin myönnettiin rahaa 3,6 milj.euroa.

Kun parannustöitä ei aloitettu päättyneenä kesänä, lähti huhumylly pyörimään. Kylillä liikkui juttuja että tuo rahamäärä on nyt siirretty johonkin toiseen kohteeseen. Kysyin asiaa tiejohtaja Östergårdiltä ja Hän vastasi näin: ”Tämän hetken ajatus on, että kilpailutetaan ensi vuoden keväällä ja työt alkaisi loppukesästä. Valmista olisi vuoden 2018 syksyllä”.

Uskon tiejohtajan lausumaan, että tie kunnostetaan lupauksen mukaan koska siihen on myönnetty jopa rahatkin. Puutteellisten suunnitelmien takia korjaustyö jää väkisinkin kesken, sillä vielä tuolle tieosuudelle jää pullonkaulaksi korjattavaa. Mielestäni pääasia on kuitenkin se, että korjataan tietä ainakin jo olemassa olevien suunnitelmien osalta.

LAPUA

Lapualla tärkeimpänä korjaus/parannuskohteena on ainakin minun listallani ollut ns.Koveron risteyksen liikennejärjestelyjen parantaminen. Valtiopäiväneuvos Vistbacka teki jo edustaja-aikanaan useita aloitteita po. risteyksen korjaamisesta, mutta opposition ääni ei valitettavasti kuulunut ihan perille saakka.

Sain Vistbackalta ”perintönä” huolehtia myös Koveron risteyksestä. Muutamia kirjallisia kysymyksiä ja talousarvioesityksiä tehneenä tuntui hyvältä kuulla, että risteyksen liikennejärjestelyjen parantamiseen myönnettiin viimein ja vihdoin rahaa.

Tiedän että samalla asialla on ollut moni muukin poliitikko ja lapualainen kuntapäättäjä. Painetta annettiin ministeriöön ja se kannatti. Olen itse Koveron risteyksessä selvitellyt monta kolaria, joten tiedän, miten hankalasta risteyksestä on kyse. Jokainen onnettomuus on turha ja jokainen onnettomuus joka saadaan estettyä paremmilla liikennejärjestelyillä, on eräänlainen voitto yhteiskunnalle.

PERHO

Perholaiset pitävät tarpeellisena Perho – Kinnula välisen tien kunnostamista. Olen itse tiellä ajellut ja väliin auto ravistaa niin että meinaa hamphaat purota suusta. Tie on todella korjaamisen tarpeessa.

Evijärvellä pidetyn kuntapalaverin innoittamana soitin viime keväänä Perhon kunnanjohtajalle ja esitin samanlaisen tilaisuuden järjestämistä Perhossa. Mukaan voisi kutsua myös Kinnulan kuntapäättäjiä. Perhon kunnanjohtaja totesi kuitenkin, että palaveri on turha, sillä he ovat jo omatoimisesti olleet yhteydessä ministeriöön ja että tien korjausrahoitusta ollaan järjestämässä sitä kautta. Totesin että asiahan on silloin hyvällä mallilla, mutta jos tulee eteen tilanne jossa ehkä voisin vielä olla avuksi, niin kuuntelen herkällä korvalla. Tähän päivään mennessä ei ole Perhosta soittoa kuulunut.

VETELI

Vetelissä on muiden kuntien lailla monta kunnostettavaa tietä. Kunnostustöiden priorisoiminen on tietenkin aina kuntakohtainen ja kyseisten kuntien päättäjien asia. Moni veteliläinen on ottanut minuun suoraan yhteyttä ja pyytänyt edistämään Vimpelistä Veteliin menevän tie 750:n kunnostusta. Kyseinen tie on siitä erikoinen, että vaikka se on selkeä läpikulkutie etelästä pohjoiseen, niin se on jaettu kolmeen eri hoitoluokkaan. Vimpelin ja Vetelinpuoleinen pää on korkeammassa hoitoluokassa kun keskellä oleva Patanan ja Räyringin kylien kohta. Tämä on aika erikoista, mutta ei ehkä kuitenkaan ihan ainutlaatuista.

Myös tämän tien kunnostukseen myönnettiin rahaa, yhteensä 460 000e. Käsitykseni mukaan tarkoitus on päällystää kaikkein huonoimmassa kunnossa olevat kohdat. Veteliläiset kyselevät evijärveläisten ohella miksi tietä ei korjata vaikka siihen on rahaa myönnetty. Selvitin myös tämän tiejohtaja Östergårdilta. Östergårdin vastaus oli ”Alkuperäisen aikataulun mukaan tuo tehtäisiin ensi kesänä. Mutta hallitus siirsi ensi vuoden korjausvelkarahoista 100 milj e seuraavalle vuodelle. Sen vaikutus ensi vuoden tekemisiin ei ole vielä varmistunut”.

Tästä käy ilmi, että hallitus siirsi, ei tiejohtaja Östergård taikka edustaja Hongisto. Minä vahdin kuitenkin tarkasti, että tuo raha käytetään siihen mihin se on luvattu, eikä sitä siirretä muualle.

VIMPELI

Vimpelissä on puhuttu kahden kiertoliittymän rakentamisesta ns. Männikön ja Ventilän risteyksiin. Noiden risteysten välillä on 60km/h nopeusrajoitus, mutta itse siinä ajonopeuksia valvoneena sanon että turhan moni autoilija ajaa siinä turhan kovaa. Liian suuri tilannenopeus aiheuttaa vaaratilanteita ja jopa onnettomuuksia.

Viimeisin pahempi rysäys oli viime keväänä, kun raskas ajoneuvoyhdistelmä suistui Ventilän risteyksessä kulkusuunnastaan oikealle risteyksen alikulkuun. Onnettomuudessa oli edellytykset myös todella vakaviin seurauksiin, mutta puhdas onni pelasti risteyksessä olleen autoilijan jäämästä kuorma-auton alle.

Onnettomuuden jälkeen esitin Vimpelin valtuustossa, että myös Vimpeli kutsuisi tiejohtaja Östergårdin vierailulle. Esittäisimme tiejohtajalle huolemme risteysalueiden kunnosta ja toiveemme saada kiertoliittymät molempiin risteyksiin. Olen tehnyt asiasta jo aiemmin myös kirjallisen kysymyksen. Kysymyksessä perustelin laajasti kiertoliittymien tarpeellisuutta.

Esitystäni kannatettiin ja sain silloin käsityksen, että kunnan operatiivinen toimija eli kunnanhallitus valmistelee asian, jotta se etenee ihan virallista polkua pitkin. Esityksestäni on nyt jo lähes vuosi, mutta vielä ei ole tiejohtajaa Vimpelissä näkynyt, taikka jos on näkynyt, niin ainakaan minä en ole saanut tietoa Hänen vierailustaan.

Aion nostaa asian uudelleen keskusteluun seuraavan kunnanvaltuuston ryhmäkokouksessa. Jos valtuutetut ovat muuttaneet mielensä kiertoliittymien tarpeellisuudesta, niin sekin sopii minulle, mutta minä haluan kuitenkin varmuuden siihen, kutsutaanko tiejohtaja kuntaan vai eikö kutsuta. Kysymyksessä on kuitenkin koko kuntaa koskeva ja myös kunnan rahoitusta vaativa hanke, joten asialle pitää lähteä kaikkien kuntapäättäjien.