VIHAPUHETTAKO???

Maakuntalehti Ilkka seuraa aikaansa. Toimittajien uutisvainu ohjautui erään FB kaverini suosiollisella avustuksella FB sivulleni, jolle olin linkittänyt 22.1 Magneettimediassa olleen jutun. Olin kirjoittanut juttuun saatesanoikseni ”Mielenkiintoisia numeroita”. En mitään muuta !

Jutussa lueteltiin monikulttuurisuuden edistämiseen ja rasismin vastaiseen toimintaan vuonna 2016 myönnettyjen yleisavustusten saajia. Kirjoitin saajia, enkä saajat, koska en tiedä onko luettelo tyhjentävä. Lyhyen matikan lukeneena laskin saajia olevan 90. Jos joku paremmin rätingeistä ymmärtävä päätyy eri lukuun, seki(n) sopii.

Jutussa oli siis minun laskelmani mukaan lueteltu 90 avustuksen saanutta ryhmää taikka yhteisöä. Kiinnitin huomioni avustusta saaneiden suureen määrään ja sen myötä suureen avustussummaan. Puin ajatukseni sanoiksi ”mielenkiintoisia numeroita”, koska numerot olivat ja ovat edelleen ainakin minulle mielenkiintoisia. Aivan samalla tavalla pidän mielenkiintoisina numeroita joilla kuvataan vaikkapa tällä hetkellä työttömänä olevien poliisien lukumäärää. Se(kin) ilmaistaan usein numeroilla. Minä poliisina toivon, että tuota asiaa numeerisesti ilmaistessa käytettäisiin ainoastaan yhtä numeroa ja että sekin numero olisi lähempänä 1 kun 9. Jos käytetään kahta numeroa, pitäisi niiden olla lähempänä 10 kun 99 ja kolminumeroisesta työttömänä olevien poliisien luvusta en halua millään puhua. Se on minulle vastenmielistä. Vaikka puhutaan kahdesta täysin eri asiasta, käytetään molemmissa numeroita ja sen takia ilmaisen asian sanomalla ”mielenkiintoisia numeroita”.

Keskityn tässä kirjoituksessa nyt siihen FB sivulleni linkittämään Magneettimedian juttuun, en poliisien määrään. Sanon tämän selvästi, jotta ainakaan tästä ei kenellekään syntyisi väärää mielikuvaa.

Tänään (25.1) puhelin pirahti. Soittaja oli äänestä päätellen nainen. Hän sanoi nimensä ja että on toimittaja. Liekö huono langaton yhteys, sanojan matala ääni taikka puhelimen sen hetkinen sijainti kasvoilla (ns. PUHU LUURIIN ilmiö) niin en kunnolla kuullut soittajan nimeä. Kuulin vain että hän kertoi olevansa toimittaja.

Herkistyin kuuntelemaan soittajan asiaa. Hän totesi, että Hänelle tulleen tiedon mukaan olin linkittänyt FB sivulleni Magneettimedian jutun ja kysyi pitääkö tämä paikkansa. Sanoin että pitää. Tämän jälkeen soittaja seuraavissa sanoissaan tuli paljastaneeksi minulle, kuulusteluopin tunneilla hereillä olleelle poliisille, oman henkilökohtaisen käsityksensä em. mediaan. Kun Hän oli saanut käsityksensä sanoiksi puettua, Hän kysyi minulta, tiesinkö näistä ja näistä asioista ja mitä mieltä niistä olin.

Tässä vaiheessa minussa asuva pieni peruspoliisi virkistyi entisestään. Mikä soittaja tämä on? Minkä takia Hän tuputtaa minulle käsitystään jostain asiasta ja kysyy vielä sen jälkeen mitä mieltä minä olen.? Onko tämä soittaja se joka väittää olevansa, vai ihan joku muu joka trollaa nyt maakuntalehden lukuun. En tietenkään vastannut mitään, vaan kysyin ensin että anteeksi mutta kenenkäs kanssa minä nyt keskustelen. Soittaja kertoi tuossa vaiheessa nimensä niin että kuulin sen selvästi. Kysyin vielä erikseen, että oletko Sinä todella I-Median toimittaja. Soittaja kertoi olevansa.

Sanoin että älä nyt loukkaannu, mutta joudun sanomaan että Sinulla on erikoinen tapa haastatella, koska Sinä ensin paljastat minulle oman kantasi puheena olevaan asiaan ja kysyt sen jälkeen mitä mieltä minä olen asiasta. Sanoin edelleen, että olen jutun oheen kirjoittanut vain ”mielenkiintoisia numeroita”, en mitään muuta. Kysyin sitten soittajalta, että onko niissä numeroissa virheellistä tietoa ja onko joku luku väärin. Soittaja sanoi että Hän ei tiedä numeroiden todenperäisyyttä. Sanoin Hänelle että minkä takia Sinä sitten kysyt minulta luotanko jutun tehneeseen, jos itse juttu on oikein ja se pitää paikkansa. Kysyin kahteen kertaan onko jutussa soittajan mielestä jotain väärin ja virheellistä ja jos on, niin kerro hyvä ihminen minulle se kohta. Soittaja vastasi uudelleen, että Hän ei tiedä lukujen todenperäisyydestä mitään. Kysyin minkä takia Hän sitten tivaa minulta luotanko juttuun, jos Hän ei itsekään löydä siitä virheellistä tietoa. Se oli minun mielestäni erikoista ja jopa epäloogistakin. Sanoin soittajalle, että minulle soitellaan mistä numerosta tahansa, enkä minä voi pelkän puhelinnumeron perusteella tietää kuka soittaja on ja mitä Hän tosiasiassa haluaa ja totesin, että minä en tuollaisiin asioihin vastaan mitään, koska nyt on epäselvää haluatko Sinä vastauksen omiin mielipiteisiisi, vai asiaan josta Sinun oli ilmeisesti tarkoitus kysyä. Lopetin puhelun sanomalla, että minä en tuntemattoman henkilön kanssa tästä asiasta keskustele enää sanaakaan.

Asia jäi vaivaamaan sen verran, että soitin maakuntalehti Ilkan päätoimittajalle. Hän ei kuitenkaan vastannut soittooni, joten kirjoitin asiasta FB sivulleni, koska ajattelin että soittaja saattoi olla joku maakuntalehti Ilkan nimissä esiintyvä trolli. Sellaisiakin soittoja olen saanut. Soittaja ei ole aina ollut se joka uskottelee olevansa.

Myöhemmin päivällä lehden toimituksesta vahvistettiin, että mainitsemani toimittaja on todella lehden palveluksessa.

Jäin aprikoimaan asiaa ja Magneettimediassa ollutta juttua..
Ensiksi minun muistikuvani Magneettimediasta on se, että lehti tuli postilaatikkooni yllättäen ja tilaamatta. Tuli, mutta ei taida tulla enää. Minulla ei ole mitään muistikuvaa siitä, milloin olisin Magneettimedialla viimeisen kerran saunan pesän sytyttänyt. Nykyään käytän kuivaa tuohta, enkä nyt puhu rahasta.

Magneettimediassa mainostettiin muistaakseni erään kauppakeskuksen palveluita, ihan samalla tavalla kun eräässä, edelleen jaettavassa ilmaisjakelulehdessä mainostetaan erään toisen kauppaliikkeen palveluita.

Anteeksi maalaisuuteni, mutta minä en näe ilmaisjakelulehdillä lehtinä mitään eroa, en hyvässä enkä pahassa. Jos joku näkee, niin se on Hänen asiansa. Minä en ehdi erotella eri medioita jyviin ja akanoihin, enkä minä ehdi seuraamaan millainen omistajakunta taikka toimittajakunta milläkin lehdellä on. Minä lasken ilmaisjakelulehtiin myös Ilkan, sillä Ilkkakin tulee postilaatikkooni vaikka en ole sitä tilannut.

Minä siis linkitin FB sivulleni mielenkiintoisena pitämäni jutun ihan samalla tavalla, kun linkitän jutun vaikkapa Ilkasta, Kauppalehdestä taikka jostain muusta mediasta. Minulle on tärkeää itse juttu, eikä se mistä jutun olen huomannut.

Tästä päästäänkin seuraavaan aiheeseen, eli siihen, kenellä on oikeus erotella ne mediat joita Sinulla, minulla ja hentun liisalla on oikeus lukea ja joiden juttuja on sopivaa mahdollisesti linkittää myös muiden luettavaksi.

Kuka erottelun tekee ja millä perusteella? Erotteleeko tämä ”joku” asiat oman henkilökohtaisen mielipiteensä perusteella, vai mikä on kriteeri? Jos ”erottelija” on voimakkaasti kallellaan vaikkapa vihreään suuntaan, Hän saattaa pitää pahana, jos kansanedustaja linkittää FB sivulleen metsästysaiheisen jutun ja kuvan, taikka edustaja kertoo kirjoituksissaan syövänsä esimerkiksi lihaa. Lihaa ja makkaraa syövä kansanedustaja on tällaiselle ”erottelijalle” kauhistus ja Hän kirjoittaa vaikka mustan valkoiseksi, siis vihreäksi, jotta saa kansanedustajan näyttämään mahdollisimman epäilyttävältä, tökeröltä taikka peräti hölmöltä. Jos ”erottelija” syö itse härkäpapua ja edustaja Hongisto härkää, kirjoitetaan Hongistosta verta ja kudosnesteitä tihkuva juttu.

Sanon suoraan että on erikoinen tapa ja on erikoinen linja erotella ja jaotella ihmisiä.

Uskon että suurin osa tätä blogia lukevista tietää, millä tavalla minä asioista ajattelen. Siltä varalta että asia ei ole selvä, kopioin tähän kaksi muutakin tämänpäiväistä FB kommenttiani:

”Jotta kenellekkään ei jää väärää käsitystä niin sanon suoraan että mielestäni olen sangen Isänmaallinen mies. Joku voi olla toki toista mieltä, mutta näin itse ajattelen. Minä olen Suomen ja Suomalaisuuden puolella. Minä en ole kallellani äärioikealle, enkä ääri vasemmalle. Minun ajatusmaailmani lähtee siitä että harvoin mikään ääri-ajattelu on hyväksi.”

ja

”Minulla on monenlaisia Kavereita, elämän eri aloilta. Minä en jaottele heitä oppiarvojen taikka ulkoisen habituksen mukaan. En myöskään jaa kaikkia heidän mielipiteitään, eivätkä he varmaankaan jaa kaikkia minun mielipiteitäni. Kuitenkin kun Kaverini sanoo taikka kirjoittaa jotain sellaista johon voin yhtyä, niin minä uskallan julkaista sen ilman pelkoa leimaantumisesta. Olisi perin erikoinen tilanne jos meillä täällä SATAVUOTIAASSA Suomessa alettaisiin jaottelemaan ihmisiä ja medioita hyviin ja huonoihin. Ihmiset jaoteltiin 1918 ja minä teen kaikkeni jotta sama jaottelu ei enää minun elinaikanani toistuisi.”

Minusta ei saa tekemälläkään rasistia, fasistia, natsia taikka minkään muunkaan äärijärjestön jäsentä. En hyväksy vihapuhetta, enkä ihmisten leimaamista. Kun en sellaista hyväksy itseltäni, on minulla oikeus olettaa, että kanssaihmiseni kohtelevat minua samalla tavalla.

Muistan tässä takavuosina olleeni Ilkan toimituksessa Seinäjoella. Silloin päätoimittajan kammarissa istui väkevä Mies, professori Hokkanen. Minä nostin silloin, ja nostan edelleen tälle ”satraappi” Hokkaselle hattuani, sillä Hän hoiti pestinsä ainakin minun mielestäni erinomaisesti.

Jotenkin minusta tuntuu, että professori Hokkanen ja Ilkan nykyinen päätoimittaja katselevat maailma eriväristen silmälasien takaa. Vihertää, vihertää sanoi punatulkku tuorekurkusta. Enkä nyt tarkoita Suomen Keskustan väriä!

Aloitin kirjoituksen toteamalla että maakuntalehti Ilkka seuraa aikaansa. Tämä(kään) ei aivan pidä paikkaansa. Nimittäin minulle huomautetaan tavan takaa että ”oot sitte ajanu partas”. Kun sanon huomauttelijalle että minä olen kuule ollut siloposki jo monta vuotta, vastataan minulle, että vielä eilisessä lehessä sulla oli parta. Tämä virhehavainto selittynee sillä, että minua koskevissa jutuissa maakuntalehtemme näyttävät käyttävän pääsääntöisesti kahta, vuosikausia vanhaa kuvaa. Näin siunatuksi lopuksi voi pilke silmäkulmassa todeta, että jos Ilkan toimittaja ei luota Magneettimediaan oikean tiedon lähteenä, niin ei Ilkan Lukijoidenkaan ihan sokeasti pidä luottaa Ilkkaan. Yksi kuva muuntaa totuutta enemmän kun tuhat sanaa, ainakin silloin kun puhutaan vanhoista kuvista. 😀