VIMPELIN KIERTOLIITTYMISTÄ

Haukuttu hallitus säilytti Vimpelin itsenäisenä kuntana ja antoi vielä 500 000 euroa joululahjaksi. Itsenäisyyttä on juhlittu ja joululahjarahaakin päästäneen juhlimaan parin vuoden kuluttua.

Kun tuosta joululahjarahasta ja sen käyttämisestä kysellään paljon, on paikallaan muutamalla rivillä kertoa missä mennään ja miten raha on tarkoitus käyttää.

Ulkopuolista rahaa on käytössä 500 000 euroa ja se on korvamerkitty kahden risteyksen liikennejärjestelyjen parantamiseen. Vimpeläiset tuntevat risteykset Ventilän ja Männikön risteyksinä. Ulkopaikkakuntalaisille riittää kun sanoo että molemmat risteykset ovat KT68:lla. Molemmin puolin kirkonkylää. Tervetuloa ja kiitos kun kävit -tyyliin 🙂

Vaikka saatesanoissa puhuttiin kahdesta kiertoliittymästä, ei asia sentään ole ihan kiveen hakattu. Arkijärkeäkin saa käyttää, jos joku muunlainen ratkaisu parantaa em. risteysten liikenneturvallisuutta.

Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen liikenne ja infrastruktuurin vastuualueen johtaja (jatkossa tiejohtaja) Anders Östergård vieraili Vimpelissä 12.1-17.

Tiejohtaja Östergårdin retki Järviseudulle oli hyödyllinen monella tavalla. Hän kävi aamupäivällä Naapurikunnassa palaveeraamassa Keitele Timberin sahan liikennejärjestelyjen parantamisesta ja tuli iltapäiväksi Vimpeliin.

Vaikka naapuripöytiin ei ole tapana huudella, ainakaan nokittelumielessä, niin tällä kertaa huutelen ja ihan vaan sanoakseni, että hyvin menee Alajärvellä. Olin mukana Keitele Timberin sahalla pidetyssä palaverissa. Kokouspöydässä oli positiivista pöhinää, kun juhannuksen alla sahtitiinussa.

Tekopitäjässä on tekemisen meininki ja se tietää alueelle, ei pelkästään Alajärvelle, lisää työpaikkoja ja vaurautta. Hyvä niin.

Vimpelin asiaa puitiin Vimpelin kunnantalolla. Läsnä olivat kunnanjohtaja Paavola, hallituksen puheenjohtaja Laakso, valtuuston puheenjohtaja Niemi, sekä valtuutetut Koivukoski ja Hongisto. Meidän lisäksemme tekninen johtaja Leppäniemi ja tietenkin tiejohtaja Östergård.

Keskustelussa tuli esille, että ELY -keskus on halukas parantamaan em. risteysten liikennejärjestelyjä. Vielä jäi avoimeksi, millä tavalla järjestelyjä parannetaan.

Vaihtoehtoina on tietenkin rakentaa kiertoliittymät molempiin risteyksiin, taikka vain toiseen. Jos liittymä rakennetaan vain toiseen, pitää miettiä kumpaan se tehdään. Myös muut vaihtoehdot ja niiden kustannukset pitää selvittää.

Tiejohtaja kertoi, että ELY -keskus ryhtyy välittömästi selvittämään hankkeen kustannusarviota ja kun se valmistuu, esitellään vaihtoehdot kunnalle jotta kunta osaa huomioida mahdolliset omavastuuosuudet seuraavassa talousarviossaan.

”Kylillä” on liikkunut huhuja kiertoliittymien hinnoista. Villein kuulemani ”varma” tieto oli, että liittymä maksaa vähintään 700 000 euroa ja jos kaksi rakennetaan, on kunta taas selvitystilassa. Hongisto teki pahan virheen kun meni tilaamaan rahat valtiolta.

Näitä huhuja oikoessa miettii monesti, mikä saa ihmismielen tuolla tavalla vääristelemään totuutta. Ymmärrän, jos ei asiasta mitään tiedä ja kertoo että ei tiedä. Sitä en ymmärrä, että asiasta mitään tietämätön menee ja kertoo omia olettamuksiaan varmana totuutena.

Huhujen oikomiseksi tiejohtajalta kysyttiin arviota kiertoliittymän hinnasta. Ammattimiehen vastaus tuli nopeasti ” taajamiin rakennetaan enempi henkilöautoliikenteelle tarkoitettuja pienempiä liittymiä noin 250 000 eurolla, toki rakennuspaikasta riippuen. Nämä liittymät on rakennettava suuremmiksi raskasta liikennettä varten ja tällaisen suuremman kiertoliittymän hinta pyörii siinä 400 000 euron nurkilla”.

Hintahaarukka tuli siinä ja lopullinen hinta selviää tietenkin tarjouskilpailun myötä.

Kysyin tiejohtajalta millä aikataululla päästäisiin polkaisemaan kuokka maahan. Tiejohtaja totesi, että vaikka heti kun suunnitelmat on tehty ja hyväksytty, tienpitäjällä ei ole tarvetta viivyttää rakentamista.

Arvioin että jos kaikki menee kohtuullisen hyvin, voisi valmista olla jo parin vuoden päästä. Tämä on nyt oma arvioni, eikä kenenkään muun.

Keskustelussa nostettiin esille myös Patruunantiellä olevan sillan korjaus. Tiejohtaja kertoi, että tienpitäjä korjaa sillan nykyiset vaatimukset täyttäväksi ja jos Vimpelin kunta haluaa ottaa Patruunantien hoitoonsa, se saa tien ja ehjän sillan. Siltaa ei tarvitse korjata kunnan varoilla.

Lopuksi esitettiin tiejohtajalle, että em. risteysten välissä oleva 60km/h nopeusrajoitus merkittäisiin nykyistä selkeämmin. Nyt nopeusrajoitusmerkit ovat taajamaan tultaessa ja taajamasta lähdettäessä risteyksen jälkeen. Olisi huomattavasti loogisempaa kun merkit olisivat molemmin puolin tietä samalla kohtaa, ennen risteystä.

Tiejohtaja lupasi palata asiaan.