AVIOLIITOLAISTA

Eilen (16.2) oli salikeskustelussa kansalaisaloite samaa sukupuolta olevien avioliittolaista. Aloitteen mukaan laki pitää hylätä ja sallia avioliitto vain eri sukupuolta olevien kesken.
Aloitteella oli yli 100 000 allekirjoittajaa.

Salikeskustelusta tuli varsin värikäs ja joidenkin puhujien kohdalla jopa tunteisiin vetoava. Pitkissä puheenvuoroissa perusteltiin omaa näkemystä mahdollisimman hyvin.

Minä käytin vain ja ainoastaan yhden puheenvuoron, jossa pyrin kertomaan oman mielipiteeni käsiteltävänä olevaan asiaan. Kyseessä oli ns debattipuheenvuoro joka saa kestää vain yhden minuutin.

Ajattelin että jos en minuutissa kykene kertomaan kantaani, on parasta olla hiljaa.

Arvoisa Lukijani, alla eilen salissa pitämäni puheenvuoro joka kesti 58 sekuntia. Päättele Sinä tuliko kantani selväksi kuulijoille.

” Arvoisa herra puhemies

Salissa on käytetty mielenkiintoisia puheenvuoroja.
Käsitykseni mukaan meillä jokaisella salissa olevalla on nyt puheena olevasta asiasta oma mielipide. Se on jokaisen oma ja henkilökohtainen. Minun mielestäni meidän ei tarvitse lähteä opettamaan toinen toistamme siinä mikä on oikein ja mikä väärin.
Minä olen ajatellut, minä ajattelen ja minä tulen ajattelemaan niin pitkään kun elän että kahta samaa sukupuolta olevaa ei pidä vihkiä keskenään avioliittoon.

Tämä mielipide ei muutu vaikka huomaisin olevani salissa ainoa tällä tavalla ajatteleva. En perustele mielipidettäni sen enmpää raamatulla kun lakikirjallakaan, totean vain että kyse on periaatteesta.

Ymmärrän myös toisella tavalla ajattelevia ja kunnioitan heidän mielipidettään, samalla tavalla pidän itsestään selvänä että myös minun mielipidettäni kunnioitetaan.

Tämän halusin kertoa edustajakollegoille ja Suomen kansalle. Toivon että kansalaisaloite tulisi lain muodossa voimaan.

Kiitos”

Tänään asiasta äänestettiin. Äänestin kuten olen luvannut, kansalaisaloitteen puolesta jotta avioliitto säilyisi vain ja ainoastaan eri sukupuolten välisenä liittona.