KIRJALLINEN KYSYMYS

Poliisin päätöksentekoa pitää helpottaa ja joustavoittaa.

Nykykäytännön mukaan karhun repiessä mehiläispesiä taikka kotieläimiä, ei poliisi voi antaa eläimen poistolupaa ennen kun eläintä on toistuvasti karkotettu. Karkottaminen voi tapahtua monilla eri tavoilla. Usein käy niin, että makean makuun päässyt kontio taikka lammaspaistia maistanut susilauma ei karkotuksista piittaa, vaan jolkottelee sen verran sivuun kun karkottajat tahtovat ja karkottajien poistuessa eläin palaa ruokailemaan.

Tällainen edes takaisin veivaaminen karkotetaan – palaa – karkotetaan – palaa, saattaa kestää päivä- taikka viikkokausia ja koko ajan tapahtuu vahinkoja. Tavoitteeni on, että poliisilakia muutetaan poistamalla sen 16§ kohta ”viimesijaisena keinona”. Lain tulkinta edellyttää eläimen karkottamista useita kertoja ja kun päällystöön kuuluva poliisimies viimein tekee lopettamispäätöksen, siitä vuoren varmasti valitetaan. Valituksen perusteena on usein kirjattu, että ennen lopetuspäätöksen tekemistä poliisi ei ole RIITTÄVÄSTI käyttänyt muita keinoja, vaan valittajan mielestä lopetuspäätös on annettu liian löysin perustein.

Jotta lopetuspäätöksen tehnyttä poliisimiestä ei päätöksestään rangaistaisi, Hän oman oikeusturvansa takia lykkää lopettamispäätöksen mahdollisimman pitkälle tulevaisuuteen ja kehottaa SRVA henkilöitä karkottamaan ja karkottamaan eläintä toistuvasti.

Asian korjaamiseksi tein alla olevan kirjallisen kysymyksen, tarvittaessa valmistelen myös lakimuutosesityksenkin.

KIRJALLINEN KYSYMYS

Suurpetojen häätö- ja poistamisprosessin sujuvoittaminen

Eduskunnan puhemiehelle

Suurpedot, karhu, susi, ilves ja oletettavasti muutaman vuoden kuluttua myös ahma, aiheuttavat pelon lisäksi myös aineellisia vahinkoja mehiläistarhaajille ja lampureille poronhoitoalueen ulkopuolella jopa eteläisessä Suomessa.
Kun Karhu oppii käyttämään ravinnokseen hunajan tuotantoon tarvittavaa keinopesää, niin se hävittää muutaman yön aikana kaikki tarhurin pesäpöntöt, vaikka niitä siirrettäisiinkin. Tilanteessa tarhaaja pyytää yleensä poliisilta apua häirikkökarhun häätämiseksi tai poistamiseksi. Yleensä lupaprosessi kestää kuitenkin niin kauan, että karhu ehtii tuhota kaikki pesät, ennen kuin viranomaiset ryhtyvät tarvittaviin toimiin häirikön häätämiseksi tai poistamiseksi.
Samankaltainen ongelma on myös lampureilla. Susilauma saalistaa lammaslaumaa niin kauan kuin siitä saalista riittää. Häätö- ja poistotoimi eivät ehdi vaikuttaa, koska se on aikaa vievä ja monimutkainen usean viranomaisen hyväksynnän tarvitsema prosessi.

Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ään viitaten esitän asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen:

Millä tavalla asiasta vastaava ministeri aikoo sujuvoittaa norminen purkua ja käytäntöjä, jotta häiriköivien suurpetojen häätäminen ja/tai poistaminen nopeutuisi niin, etteivät mehiläistarhaajat tai lampurit menettäisi vuosituotantoaan.

Helsingissä 12.5.2017
Reijo Hongisto /ps