VÄÄRIN SAMMUTETTU

Mikäli lööppeihin on uskominen, on Perussuomalaisten puoluekokous on ollut varsin värikäs. Kokouksessa on huijattu, puijattu, juntattu ja ehkä illemmalla humpattukin. Siellä on valehdeltu ja vääristelty ja näytelty sopivia ja sopimattomia käsimerkkejä. Siellä on itketty ja naurettu ja tehty hyviä ja huonoja päätöksiä. Kokousta on johdettu hyvin ja huonosti ja joidenkin mielestä hyvinhuonosti.

Jokaisella on kokouksen kulusta mielipide, riippumatta siitä, oliko itse kokoussalissa vai veijoessonbaarissa kokouspaikkakunnan ulkopuolella. Pääasia on lausua jotain, kun toimittaja kysyy. Jos toimittaja ei kysy, lausutaan jotain siitä huolimatta. Kansa on ymmällä. Hyvä niin – vai onko?

Essonbaarin kantapöydän oikeassaolijoiden tunteenpurkaukset ymmärrän. Samanmoiset jutut kuulee päivittäin kelanpelkiltäkin. Baarissa ja penkillä ruoditaan päivänpolttavimmat asiat – asiantuntemuksella. Antakaas kun minä nyt sanon!

Ymmärrystäni koetellaan, kun kuulen ja luen joidenkin edustajakollegoideni lausuntoja. Mietin, miten minun pitäisi sivistyneesti haukkua esimerkiksi Jussi halla-Ahoa. Siis ylipäätään pitäisi, vai eikö pitäisi. Minä kirjoitin muutama päivä sitten, että Jussi on tolkun mies. Kirjoitin minkä kirjoitin, enkä kirjoitustani muuta. Minun mielestäni Jussi on edelleen tolkun mies. Ei mies minun silmissäni muutamassa päivässä muuksi muutu. Minulla ei ole vähäisintäkään tarvetta haukkua taikka muuten loukata Jussia, eikä muitakaan Perussuomalaisten eduskuntaryhmään jääneitä. Miksi olisi? Olen heidän kanssaan tehnyt työtä yhteisten päämäärien saavuttamiseksi nyt kaksi vuotta. Joidenkin kanssa pitempäänkin. Arvot ja ajatukset ja tavoitteet ovat samat – ainakin minulla.

Ainoa ero on se, että vielä tällä hetkellä minä saan istua päättäjien pöydässä. Jussi Halla-Ahon johtama Perussuomalaisten eduskuntaryhmä ei saa. Joillekkin tämä on ongelma, joillekkin ei. Minä en näe tätä ongelmana, ellemme me itse siitä ongelmaa tee. Ongelma tulee jos loanheitto ja tuttujen kavereiden lapsellinen nimittely jatkuu.

Esimerkki elävästä elämästä. Olin keskiviikon ja torstain maa- ja metsätalousvaliokunnan mukana Seinäjoen Farmarinäyttelyssä. Siirryimme linja-autolla vierailukohteesta toiseen. Siirtymäajat hyödynnettiin tehokkaasti niin, että linja-auton takapenkillä pidettiin hallituspuolueiden valiokuntavastaavien palavereja. Erään palaverin aiheena oli valmisteilla oleva kalastuslaki. Asian keskeneräisyyden takia en enemmälti avaa keskustelumme sisältöä, totean vain, että jos en olisi hallitusryhmän jäsen, olisi minun tilallani kalastuslakimuutosta käsitellyt joku muu. Perussuomalaisten vaaliohjelmassa puolustettiin ankarasti eläkeläisten vapaata kalastusoikeutta. Minulle Perussuomalaisena oli tärkeää turvata eläkeläisten oikeus kalastaa ilman kalastuksenhoitomaksua. Lienee päivän selvää, ettei mieleni ole ryhmämuutoksen myötä muuttunut myöskään tässä asiassa.

Pikapuoliin, ehkä jo tulevalla viikolla, äänestetään isossa salissa metsästyslakiuudistuksesta. Olen lakiuudistuksesta kirjoittanut jo monta kertaa, joten enää ei ole tarvetta kerrata naakkojen täysrauhoituksen loppumista ja muita mielestäni hyviä lakimuutoksia. Jos olisin jäänyt Perussuomalaisten eduskuntaryhmän mukana oppositioon, pitäisi minun äänestää nyt sitä lakia vastaan, jota vielä viikko sitten perjantaina valiokunnassa puolustin. Tilanne ei olisi enää pelkästään koominen, se olisi jo jotain aivan muuta.

Jos ja kun aatemaailma ja arvot pysyvät samoina, on minulle hallituksessa pysyminen ja sitä kautta asioihin vaikuttaminen paljon tärkeämpää kun se, minkälainen pinssi takin rinnuksessani on. Meillä ei ole varaa keskinäiseen naljailuun ja kettuiluun, vaan kaikki voimat on suunnattava orastavan talouskasvun vauhdittamiseen. Minulle on aivan se ja sama kuka junailee lisää rahaa sisäiseen turvallisuuteen, kuka sopii ja neuvottelee Suomelle mahdollisimman hyvän sopimuksen ilmastoneuvotteluissa, kuka lyö viimeisen niitin SOTE asiaan ja moneen, moneen muuhun. Pääasia on että tehdään ja junaillaan, sillä ei ole väliä kuka tekee ja junailee. Yhteisiä asioita ei voi väärin sammutella.