SÄÄSTÄÄ PITÄÄ

Viimeinen lähtijä muistaa sitten sammuttaa valot. Sulje ovi ettei lämpö karkaa. Älä osta tarpeetonta krääsää. Käyttäkää joukkoliikennettä ja säästäkää polttoainetta.

Näitä ja muita säästöohjeita kuulemme päivittäin. Myös asuinrakennuksista rakennetaan entistä energiaystävällisempiä. Säästetään ja säästetään, mutta mitä varten.

Moni tavoittelee selvää rahan säästöä, lisäeurojen ohella säästetään myös luontoa. Tarkoitus on hyvä ja kannatettava.

Minun mielestäni säästää pitäisi vielä enemmänkin, mutta hyvä kun edes jossain säästetään.

Ylenpalttinen tuhlaaminen ja ”turhuuteen törsääminen” ei ole enää muodikasta. Tuhlaajapoika on palannut kotiinsa.

Säästämisen vastakohtana on tuhlaaminen. Avokätinen rahan, energian taikka muun tarpeellisen tavaran huolimaton käyttö. Säästäväisyyteen taipuvana katselen vistoon tuhlailevia. Uskon, että en ole ainoa. Moni vihreään aatteeseen tukeutuva nyökyttelee nähdessään junan taikka linja-auton ja pyörittelee päätään nähdessään pelkistä kuljettajista koostuvan henkilöautojonon. Moottorit käyvät ja pakoputkista työntyy savua ilmaan.

Tarpeetonta tuhlausta

Luin tänään (20.10-17) Iltalehdestä jutun ”Suomi korvaa hanhituhoja”. Jutussa kerrottiin harvinaisen ja uhanalaisen valkoposkihanhen aiheuttavan Suomen maataloudelle satojen tuhansien eurojen vahingot, joista vielä suuri siivu jää viljelijöiden maksettavaksi.

Jutussa oli ympäristöministeriön luontoympäristöosaston päällikön, ylijohtaja Ari Niirasen lausunto. Niiranen kertoo, että valkoposkihanhien aiheuttamat vahingot erityisesti maataloudelle ovat rahallisesti huomattavat.
-Valkoposkihanhet syövät viljojen oraita ja niiden uloste pilaa nurmea.

Prosessikaavioni kertoo, että toisesta päästä menee ja toisesta päästä tulee ja molemmat päät aiheuttavat viljelijöille taloudellista vahinkoa.

Harvinaisena ja uhanalaisena rauhoitettu lintu on lisääntynyt niin, että niitä arvioidaan olevan jo 1,2 miljoonaa. Puolet tästä lintumäärästä istuskelee keväisin ja syksyisin suomalaisilla pelloilla.

Ylijohtaja Niiranen kertoo, että lintujen aiheuttamia tuhoja voidaan ehkäistä ensisijaisesti houkuttelemalla niitä muualle, pelottelemalla niitä pois pelloilta ja siirtämällä viljelykasvien kasvattamisen ajankohtaa siten, että oraat eivät olisi kypsiä hanhien muuttoaikaan.

Näin maallikkona, lintujen sielunelämää laajemmin tuntematta sanon, että voi hyvät hyssyrät sentään.

Oletan lintujen gps -paikantimen ja siiven alla jököttävän transponderin toimivan tietyllä taajuudella. Paikkatietojärjestelmään on vuosisatojen saatossa vakiintunut tietyt lentoreitit. Lintu lentää kuin risteilyohjus samoja reittejä vuodesta toiseen. Vain voimakkaat tuulet saattavat ohjata linnut vaihtoehtoisille reiteille, joten lintujen ”houkutteleminen muualle” onnistuu yhtä helposti, kun US NAVY tunnuksin varustetun risteilyohjuksen. Miksei senkin saa pois reitiltään rakentelemalla kirkontorneja ja ”vuoria” sinne tänne, mutta se ei taida olla kovin tehokas harhautustapa.

Minä ajattelen niin, että jos hanhiparven saa houkuteltua taikka hätisteltyä pois Tuppuraisen pellota, istahtaa parvi Tappuraisen pellolle ja vahingot syntyvät siellä. (nimet muutettu. toim.huom). Siispä harhautus ja houkuttelu ovat poissa keinovalikoimista.

Lintujen sielunelämän ohella myös eri kasvien kasvattaminen on minulle mysteeri. Olen kuitenkin saanut tutustua erittäin ammattitaitoisiin viljelijöihin ja muutamia kertoja olen herkällä korvalla kuunnellut maa- ja metsätalousvaliokunnassa vierailleita oikeita asiantuntijoita. Olen heidän puheestaan saanut käsityksen, että eri kasveilla tuppaa olemaan melko vakiintuneet kylvö- ja istutusajat. Ohra on kylvettävä keväällä tiettyyn aikaan, jos aikoo syksyllä puida kypsää viljaa. Ohran ohella sama tapa taitaa olla myös muilla kasveilla, joten hieman oudoksun ylijohtaja Niirasen lausumaa siitä, että lintutuhoja torjuttaisiin kylvöajankohtia muuttamalla.

Suomen leveysasteilla kylvöaika ja hyötykasvien kasvukausi on sen verran lyhyt, ettei ”kasvien kasvattamisen ajankohtaa” ole mahdollista siirrellä kummastakaan päästä. Näin minä ihan amatöörinä väitän.

Jos viljelijä onnistuisi huijaamaan valkoposkihanhia niin, etteivät oraat olisi kypsiä hanhien muuttoaikaan, kysyn, montako kertaa tämä ”huijaaminen” mahtaa onnistua? Tietämäni mukaan linnut laskeutuvat muuttomatkallaan pelloille levähtämään ja ennenkaikkea tankkaamaan mahansa täyteen ennen nousuaan seuraavalle etapille. Linnut ajoittavat muuttonsa vuoren varmasti ruokailumahdollisuuksiensa mukaan. Ei ruoka-aijoissa huijata montaa kertaa, siinä on linnulla elämä pelissä.

Näin minä maallikkona oletan.

Jutussa todetaan myös, että Varsinais-Suomen Ely-keskus voi myöntää lupia valkoposkihanhien hätistelyyn koiria taikka kaasupanoksia käyttäen. Myös ampumislupia (kovilla ja kohti) voidaan myöntää, mutta yhtään sellaista ei kuulemma ole Suomessa vielä myönnetty.

Siunatuksi lopuksi: valkoposkihanhet aiheuttavat satojen tuhansien eurojen vahingot. Näillä näkymin vahingot lisääntyvät vuosi vuodelta ,samaan tahtiin lisääntyvien lintujen kanssa.

Minä kysyn ihan suoraan, missä menee suojelun raja? Missä vaiheessa ylittyy kipukynnys? Missä vaiheessa ymmärretään, että nyt on houkuttelun, höynäyttelyn ja kikkailun sijaan toimittava toisin?

Missä vaiheessa ymmärretään, että meillä ei ole enää varaa valikoida säästökohteita? Vanhusten ja veteraanien kohdalla on nyt säästetty, sieltä ei enää voi säästää. Jostakin muualta pitää säästöjä löytää. Lopetetaanko parisataa poliisin virkaa ja suljetaan muutama poliisilaitos, jotta saadaan rahaa ensi vuoden hanhivahinkoihin?

Jätetäänkö lentopetrooli ostamatta Horneteihin, jotta turvataan hanhien lento? Mistä otetaan raha hanhien ruokiin ja muihin vahinkoihin.

Minun mielestäni Suomen pitää ryhtyä ripeästi neuvottelemaan ja vaatimaan EU:n lintudirektiiviin muutosta, jotta tämä ”uhanalainen ja harvinainen”, jokapaikkaan pas…siis sotkeva lintu siirretään metsästettävien lajien listalle.

Sotkeminen ja vahingot vähenevät, kun vähennetään vahinkojen aiheuttajia.

Jos säästää pitää, säästetään sieltä missä säästöt eivät hankaloita ihmisten elämää – hanhia vähentämällä käy päin vastoin.

Hanhipaisti lautasella tuoksuu hyvältä. Hanhen jätös kengässä haisee pahalta. Siinä viiden pisteen vihje maa- ja metsätalousministeriöön, ja eikun säästämään !!