KAUTOKEINOSTA KERTSHINSALMELLE….

… MAINILAN KAUTTA

Pari viikkoa sitten Naton ja kumppanuusmaiden joukot harjoittelivat Norjassa. Mukana oli myös suomalaisia sotilaita.

Sotaharjoitukset poikivat yleensä kaikenlaisia lieveilmiöitä. Pääsääntö näkyy olevan, että kun Nato harjoittelee, Venäjä reagoi ja päin vastoin. Reagointitavat vaihtelevat.

Tällä kertaa pistimen kärkeen tarttui lentoliikenteelle ja miksei maajoukoillekin tärkeä GPS signaali. Julkisuudessa olleiden tietojen mukaan GPS singaalia olisi häiritty Suomen Lapissa.

Syyttävä sormi sojottaa itään. Monet arvelevat, että veli venäläinen oli suivaantunut Naton joukkojen harjoituksesta ja osoittanut suivaantumisensa konkreettisella toimella.

Suivaantumisen ymmärtää – onhan se ihan tavanomaista puolin ja toisin – mutta tuota konkreettista tointa en ainakaan minä ymmärrä. Häirintä vaaransi lentoliikennettä ja konkreettinen vaarantaminen on aina kovempi juttu, kun pelkät puheet.

”Venäjä kiistää syytöksen, että se olisi tarkoituksellisesti häirinnyt Suomen GPS -signaalia Naton sotaharjoituksen aikana” (Ilkka 12.11.2018). Jos kyseessä ei ollut tarkoituksellinen häirintä, silloin puhutaan vahingosta. Kuinka moni uskoo vahinkoon? En minä ainakaan.

Venäläiset sotilaat ovat ammattilaisia. Ammattilainen toimii ammattilaisen tavoin ja toteuttaa saamansa käskyn. Ammattilainen ei tee vahingossa yhtään mitään – ei ainakaan puolueettoman maan ilmatilaan kohdistuvaa häirintää.

Toiminta oli tarkkaan harkittu ja operaatioon oli lupa korkealta taholta.

Miksi temppu tehtiin? Siitä ollaan montaa mieltä.

Minä arvelen venäläisten näpäyttäneen Naton joukkoja. Toinen syy voi olla se pikkupoikien käyttämä: ota keppi ja työnnä se muurahaispesään. Pyöräytä kerran ja katso mitä tapahtuu.

Venäjä ei toimi pikkupoikien tavoin, vaikka toiminta saattaa joskus siltä näyttää. Minun tulkintani mukaan Venäjä testasi erityisesti Suomen suhtautumista ilmatilansa häirintään. Huomaako Suomi ja jos huomaa – miten reagoi. Annetaanko olla, vai nostetaanko asia esille? Jos nostetaan esille – miten reagoi Suomen kansa? Onko näillä manöövereillä vaikutusta puolustustahtoon?

Perinteiseen tapaan Venäjä kiistää häirinneensä ja vaatii todisteita. Vaatimuksen esittäessään Venäjä tietää, että todisteita ei tule. Jos tulisi, paljastaisivat häirinnän todenneet, millä tavalla paljastus tehtiin ja avaisivat näin omaa puolustustaan. Sinut on nähty, mutta me emme kerro kuka näki ja mitä laitteita hän käytti avukseen.

26.11.1939 Mainilan pellolla räjähtelivät kranaatit. Silloinen Neuvostoliitto syytti sotahullujen suomalaisten ampuneen tykillä Neuvostoliiton puolelle. Se riitti Neuvostoliittolaisille sotilaille syyksi hyökätä Suomeen.

Jälkeenpäin itänaapuri myönsi lavastuksen.

Päivälleen 79 vuotta myöhemmin paloi venäläinen ruuti Kertshinsalmessa. Myös meriliikenteen sääntöjä rikottiin, kun venäläinen aseistettu sota-alus törmäsi ukrainalaiseen hinaajaan. Törmäyksestä julkaistun videomateriaalin perusteella teko oli tahallinen. Suurempi alus tuuppasi huomattavasti pienempää alusta.

Kun vesillä ”tuupitaan”, on kyse aina vakavasta asiasta. Samalla tavalla, kun lentoliikenteen häirinnässäkin. Molemmilla teoilla vaarannettiin konkreettisesti ihmishenkiä.

”Tuuppimisen” jälkeen venäläiset erikoissotilaat miehittivät Ukrainan alukset ja kuljettivat ne venäläiseen satamaan. Alusten miehistöt suljettiin säilöön ja 27.11 TV uutiset näyttivät ukrainalaisten merimiesten tunnustukset. Venäjä pelaa kovilla panoksilla.

En ota kantaa tunnustusten aitouteen. Jokainen kuvanauhan nähnyt saa muodostaa mielipiteensä siitä, puhuivatko selkä seinää vasten olleet ukrainalaiset omasta tahdostaan, vai pakotettiinko heidät puhumaan.

Mainilassa lavastus johti talvisotaan, aika näyttää mihin Kertshinsalmen tapahtumat johtavat. Tässä vaiheessa ei näytä hyvältä.

”Se sitä on kovaa kulukemaan – salamasotaa kun on! -Väinö Linna

MEDIATIEDOTE

Julkaisuvapaa HETI 

JOKA VIIDES KANSANEDUSTAJA HALUAA VÄHENTÄÄ SUSIA

Olen tänään (23.11) jättänyt toimenpidealoitteen jossa esitän vähintään kymmenen susilauman poistamista, sanoo kansanedustaja Reijo Hongisto (Sin). Parhaillaan valmistellaan susikannanhoitosuunnitelmaa, johon kirjataan myös lisääntyvien susilaumojen vähimmäismäärä. Nykyisin voimassaolevan hoitosuunnitelman mukaan Suomessa on oltava vähintään 25 lisääntyvää susilaumaa.

-Minun ja yli 40 muun kansanedustajan mielestä tuo määrä saisi olla enintään 15. Meidän mielestämme kesällä 2019 valmistuvaan susikannan hoitosuunnitelmaan tulee kirjata selkeästi, että Suomen susikanta säilyy elinvoimaisena 15 lauman turvin. Suomeen vaeltaa jatkuvasti susia myös Venäjältä ja näin ollen suden perimä säilyy riittävän laajana, eikä ole vaaraa sisäsiittoisuudesta.

-Viime vuosina sudet ovat lisääntyneet erityisesti maamme länsiosissa ja Pohjanmaan rannikkoseuduilla. Asia on puhuttanut Vaasan vaalipiirin kansanedustajia, joiden kanssa aloitetta on valmisteltu hyvässä yhteistyössä. Vaalipiirin kansanedustajista aloitteen allekirjoittivat myös Hautala, Koski, Saarakkala, Savola, Wallin ja Östman. Aloitteen allekirjoittajia onkin kaikista muista, paitsi vihreiden ja RKP:n eduskuntaryhmistä. Haluan kiittää kaikkia aloitteen allekirjoittajia myönteisestä suhtautumisesta paljon puhuttavaan asiaan.

 Lisätiedot:

Reijo Hongisto

Kansanedustaja (Sin)

040-525 7488

 

VAALIKUUMETTAKO?

Sininen Tulevaisuus ja Kansalaispuolue ovat solmineet teknisen vaaliliiton Vaasan ja Oulun vaalipiireissä.

Molemmat puolueet asettavat ehdokkaansa samalle listalle, mutta kampanjoivat itsenäisesti omilla teemoillaan.

Vaaliliitosta neuvoteltiin hyvässä hengessä pitkin syksyä. Mikäs oli neuvotellessa, kun neuvotteluosapuolena oli virkasisar. Eivät poliisikoulun pääsykokeita seulovat psykologit turhaan ”lajittele” hakijoita. Yleensä virkamerkkiä kantavilla on samanlaiset arvot ja ajatukset – Isänmaa, Suomi ja suomalaiset sekä turvallisuus. Siinäpä ne tärkeimmät.

Pohjanmaan Sinisten puheenjohtajana vastaan piirin- ja omasta menestyksestäni tulevissa eduskuntavaaleissa. Piirin menestys on ensin. Oma vasta sen jälkeen. Jos piiri menestyy, voin menestyä minäkin. Jos piiri ei menesty, en menesty minäkään. Näin se menee.

Uskon Kansalaispuolueen Katteluksen ajattelevan ja tuntevan samoin. Meillä molemmilla on yhteinen päämäärä – saada puolueistamme edustaja taikka edustajia seuraaville valtiopäiville.

Helppoa se ei ole, mutta mahdollista. Kaikki riippuu ehdokasasettelusta ja siitä, saammeko sanomamme perille. Joukkoja on johdettava edestä!

27 vuotta poliisina ja lähes kahdeksan vuotta eduskunnassa on opettanut, että äärimmäisyydet johtavat harvoin hyvään lopputulokseen. Puhutaan sitten politiikasta taikka muusta ihmisten välisestä toiminnasta. Sininen Tulevaisuus ja Kansalaispuolue tarjoavat turvallisen vaihtoehdon ääripäiden välistä. Tutustu teemoihimme, tule juttusille ja ota yhteyttä – kerro miten juuri Sinun mielestäsi pitäisi maata johtaa.

Olen käynyt kahdet edelliset vaalit neljän T:n teemalla. Terveys, Toimeentulo, Turvallisuus ja Tiestö. Näitä asioita olen pitänyt esillä ja näihin asioihin panostanut. Jokainen voi vapaasti päätellä, kuinka olen työssäni onnistunut.

Pitkään virkamerkkiä kantaneena olen erittäin tyytyväinen, kun puolueemme valitsi vaaliteemakseen TURVALLISUUDEN. Virallinen termi on kansanturvallisuus, mutta yhtä kaikki, siihen sisältyy sana TURVALLISUUS. Tunnustan suoraan, että poliisina olen ylpeä puolueemme vaaliteemasta. Sinisissä on ymmärretty mitä turvallisuus kaikessa laajuudessaan tarkoittaa ja mitä se merkitsee kansalaisille. Se merkitsee kaikkea. Jos et tunne oloasi turvalliseksi, et uskalla elää normaalia elämää. Turvattomuuden tunne rajoittaa jokapäiväisiä toimiasi.

Sininen turvallisuus koostuu pehmeästä arjen turvallisuudesta ja kovasta Isänmaan turvallisuudesta. Pehmeä arjen turvallisuus tarkoittaa terveyttä ja toimeentuloa, sekä sosiaalisen turvaverkon tukea. Kova Isänmaan turvallisuus tarkoittaa poliisin, rajavartiolaitoksen ja tullin resurssien turvaamista. Me emme vaadi rautaa rajalle, vaan eläviä ihmisiä ja tekeviä käsiä pitämään huolta siitä, että maahamme ei pääse ja maastamme ei pääse rikollisia. Ketunhäntä kainalossa ei kannata rajoillemme tulla.

Jos haluat kantaa kortesi kekoon, lähde mukaan ja asetu ehdolle seuraaviin eduskuntavaaleihin. Vielä on tilaa hyville ehdokkaille.

 

KIRJALLISEN KYSYMYKSEN VAIKUTUS

Kirjallinen kysymys KK 407/2017 vp

Kirjallinen kysymys lennokkien rikollisen käytön estämisestä

Eduskunnan puhemiehelle

Euroopan useassa maassa on huomattu, että kaupallisia nelikoptereita käytetään pudottamaan vankila-alueille erilaisia esineitä ja tuotteita — aseita, matkapuhelimia ja huumeita. Räjähteidenkin lennättäminen ja pudottaminen kohtuullisen tarkasti haluttuun paikkaan on mahdollista.

Suomessakin tutkitaan ja jopa kokeillaan erilaisten postilähetysten kuljettamista ja jakamista kauko-ohjattuja nelikoptereita hyväksi käyttäen.

Rikolliseen käyttöön liittyvän ilmiön rantautuminen Suomeen on vain ajan kysymys. Se saattaa olla jo todellistakin, mutta sitä ei ole vielä havaittu tai uutisoitu.

Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ään viitaten esitän asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen:

Onko lennokkien käytöstä rikolliseen toimintaan havaintoja Suomessa ja  mihin toimiin on ilmiön estämiseksi ryhdytty tai aiotaan ryhtyä? 

Helsingissä 4.10.2017

Reijo Hongisto si

…………………………………..

Hallituksen esitys HE 223/2018 vp

Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi poliisilain 2 luvun muuttamisesta

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi poliisilakia. Esityksen mukaan lakiin lisättäisiin säännökset, joiden perusteella poliisilla olisi nykyistä kattavampi toimivalta puuttua lennokkien ja miehittämättömien ilma-alusten kulkuun. Puuttuminen olisi mahdollista, jos se olisi välttämätöntä yleisen järjestyksen ja turvallisuuden ylläpitämiseksi, rikosten ennalta estämiseksi tai jo aloitetun rikoksen keskeyttämiseksi, erityisten valvontakohteiden vartioimiseksi, poliisitehtävän tai merkittävän valtiollisen tapahtuman turvaamiseksi taikka onnettomuuspaikalla suoritettavien toimenpiteiden, tai toimenpiteen kohteena olevan henkilön yksityisyyden suojaamiseksi. Puuttumisessa voitaisiin käyttää tarpeellisia voimakeinoja tai sellaista teknistä laitetta, joka ei aiheuta vähäistä suurempaa haittaa radio- tai muulle viestinnälle tai yleiselle viestintäverkolle. Poliisi saisi käsitellä lennokin tai miehittämättömän ilma-aluksen käyttöön liittyvää radioviestintää, välitystietoja ja sijaintitietoja.

Laki on tarkoitettu tulemaan voimaan mahdollisimman pian.

LEIVÄTTÖMÄN PÖYDÄN ÄÄRELTÄ

Eilen (15.11-18) istuttiin käräjiä Seinäjoella. Tuomioistuimen käsittelyssä oli julkisuudessakin ajoittain vilahdellut raju raiskaustapaus.

Iltasanomat uutisoi tapahtumista näin: NELJÄ MIESTÄ RAISKASI 19-VUOTIAAN NAISEN SEINÄJOELLA”.

”Pelkotilan takia nainen ei uskaltanut vastustaa miesten tekoja. Viides mies kuvasi osan tapahtumista”. Jutussa kirjoitettiin tosiaan ”miehistä”.

Minun mielestäni tuollaiseen tekoon syyllistyneet eivät ole – sukupuolestaan huolimatta – miehiä  vaan jotain ihan muuta.

Jutussa mainittiin nimet Abbdullatif Shafai, Ghosuddin Ghiasuddin Waisuddin, Nawshad Chinigol ja Nabi Ahmadi.

Jokainen voi tehdä pelkistä nimistä omia johtopäätöksiään, minun mielestäni nimet eivät näytä ihan kotimaisilta. En ala arvuuttelemaan, mistä ja millä perusteella nämä tuomitut ovat Suomeen tulleet. Kuinka kauan he ovat aikoneet Suomessa olla ja mitä täällä tehdä.

Ansaitsivatko he leipänsä työnteolla vai joutenololla. Jonkinlaisia tuloja tuomituilla täytyy olla, sillä käräjäoikeus määräsi Shafaille 3 vuoden ehdottoman vankilatuomion ja sen lisäksi maksamaan naiselle 7000 euron korvaukset. Ghosuddin Ghiasuddin Waisuddin sai 2,5 vuoden ehdottoman vankilatuomion ja myös hänet velvoitettiin maksamaan naiselle 7000 euron korvaukset. Nawshad Chinigolille sai 2 vuoden ehdottoman vankilatuomion ja velvoitettiin maksamaan 6400 euron korvaukset ja Nabi Ahmadi sai 2,3 vuoden ehdottoman vankeustuomion ja hänen korvattavakseen määrättiin 7400 euron summa.

Näin on oikeus lehtijutun mukaan tuominnut. Lehtijutussa ei ollut mainintaa siitä onko tuomio jo lain voimainen.

Jo totuttuun tapaan en lakia säätävänä ota mitään kantaa tuomioon. Tuomioistuimessa asiaa harkitaan sinne toimitetun näytön perusteella ja se näyttö on totta tosiaan paljon lehtijuttua laajempi. Moni lausuu vankkoja mielipiteitään tuomiosta yhden lehtijutun perusteella, mutta meidän onneksemme tuomioistuimet eivät tee niin.

En siis ota kantaa tuomioon, mutta minulla lienee oikeus pohtia, mistä tuomitut kaivavat heille määrätyt vahingonkorvausrahat. Jos he ovat palkkatyössä, he tietenkin lainkuuliaisina maksavat heille määrätyt korvaukset. Jos he ovat palkkatyössä, mutta eivät jostain syystä halua maksaa heille määrättyjä korvauksia, on mahdollista periä korvaukset heidän palkastaan, vaikka ulosottotoimella.

Mutta mitä tehdään, jos he eivät ole palkkatyössä, vaan ovat yhteiskunnan elätettävinä? Kas, siinäpä pulma! Miten väkivallan uhriksi joutunut saa hänelle määrätyt korvaukset? Mennäänkö taas veronmaksajien kukkarolle?

Yhden vankivuorokauden hinta on noin 170 euroa. Tämä ”ylöspito” maksetaan  ainakin veronmaksajien kukkarosta. Kun en tiedä tarkkaan kuinka monta vuorokautta kukin vankilassa istuu, en osaa laskea, minkä verran näiden ”miesten” oleilu Suomessa maksaa yhteiskunnalle. Sen voin sanoa, että kalliiksi tulee.

Kun tuomitut ovat rangaistuksensa kärsineet ja astuvat vapaina vankilan portista, on syytä vakavasti pohtia, mitä heille tehdään ja kuinka heidän kanssaan menetellään. Sanonta maassa maan tavalla – taikka maasta pois, sopinee tähän tapaukseen hyvin. Siinä konkurssissa ei enää pelkän menolipun hinta paljoa paina.

Olen kuullut ja lehdistä lukenut, että seksuaalirikoksista puhuttaessa vilahtelee myös ihan supisuomalaisiakin nimiä. Poikkeuksena kuitenkin se, että en ole  koskaan törmännyt suomalaisten tekemään joukkoraiskaukseen. Jotenkin tuntuu, että nämä useiden henkilöiden tekemät raiskaukset ovat yleistyneet ihan viimevuosina.

Mistä johtuu? Osaako kukaan vastata?

Jos osaat vastata tähän, pohdi myös, miten tämä rajun seksuaalisen väkivallan kohteeksi joutunut nuori nainen selviää elämänsä.

 

MEDIATIEDOTE

Luonnonvarakeskus julkisti tänään (8.11-18) suden kanta-arvionsa. Luken tiedotteessa todetaan mm.”susien lukumäärä marraskuussa on 90 prosentin todennäköisyydellä 228-311, ja kannan painopiste on läntisessä Suomessa. Viiden prosentin todennäköisyydellä susia on enemmän kuin 311 ja vastaavasti samalla todennäköisyydellä vähemmän kuin 228″

Saan viikossa susiin liittyviä sähköposteja ja muita viestejä noin 50kpl. Satojen viestien joukossa on ollut kolme viestiä, joissa minua on kehotettu jättämään sudet rauhaan ja keskittymään ”oikeisiin” töihin.

Muissa viesteissä minua on kehotettu toimimaan päin vastoin. Noudatan selkeän enemmistön tahtoa ja jatkan järkähtämättä omaa ”susipolitiikkaani”, jonka toivon aikojen saatossa koituvan myös puhdasrotuisten susienkin hyväksi.

Suomen luonnossa on aina ollut susia ja minun puolestani saa olla jatkossakin. Susi kuuluu luontoon ja erämaihin, mutta ei asutuskeskusten kaduille, eikä pururadoille.

Susiasioissa vedotaan aina EU:n määräyksiin ja sakkoihin. EU ei laske montako yksittäistä sutta Suomessa on ja montako pitää olla. EU vaatii ainoastaan, että Suomessa on elinvoimainen ja lisääntyvä susikanta.

Suomen käsissä on määritellä mikä tuo elinvoimainen kanta on. Nyt on määritelty, että se on vähintään 25 laumaa. Minun mielestäni raja pitäisi vetää 15 laumaan. Jos poliittista tahtoa löytyy, raja vedetään siihen. Jos ei löydy, susikanta jatkaa kasvamistaan.

Aika näyttää, saanko aloitteelleni tukea.

Alla medioille lähettämäni tiedote.

Julkaisuvapaa HETI

Sinisten Hongisto vaatii toimenpidealoitteessaan rajua leikkausta susikantaan 

Kansanedustaja Reijo Hongisto (sin) on valmistellut toimenpidealoitteen, jossa hän esittää vähintään 10 susilauman poistamista. Hongiston mukaan susien ja susilaumojen määrä on erityisesti Länsi-Suomessa ylittänyt kansalaisten sietokyvyn. Jos poliittista tahtoa on, voidaan asia korjata kesällä 2019 valmistuvassa Suomen susikannan hoitosuunnitelmassa, jossa elinvoimaiseksi susikannaksi määriteltäisiin nykyisen 25 lauman sijaan 15 laumaa.  

Sudet eivät saa rajoittaa harrastus-, elinkeino- taikka asuinpaikan vapautta 

”Eihän meillä saa juosta irtokoiriakaan pururadoilla taikka lasten leikkikentillä, mutta susista tehdään havaintoja jo ihan päivittäin. Näin ei voida enää jatkaa. Susia saa olla vain sen verran, ettei niistä aiheudu vaaraa taikka kohtuutonta haittaa”, sanoo edustaja Hongisto.  

Susi lisääntyy nopeasti alueilla, joilla niille on runsaasti ruokaa tarjolla. Susi saalistaa pieniä hirvieläimiä, kuten valkohäntäpeuroja ja metsäkauriita ja tulevat niiden perässä viljelysten ja asuinrakennusten lähelle. Kaupungeissa asuvat ihmiset ovat unohtaneet, että susi on suurpeto. Hirvieläinten vähentyessä sen ruokalistalle kelpaavat kaikki kotieläimet. Jatkossa Suomessa elävän susikannan kooksi riittää enintään 15 lisääntyvää laumaa.  

”Itärajalla elävät ja rajan yli edestakaisin liikkuvat sudet on huomioitava osana Suomen susikantaa, tätä ei olla aikaisemmin tehty. Sudet kuuluvat erämaihin, eivät asutuksen sekaan”, toteaa Hongisto. 

 

 

MEDIATIEDOTE

Tiedote 6.11.2018

Julkaisuvapaa

Sinisten Hongisto: Jarrut päälle kokoomus ja MTK – suomalaista ruokaa on puolustettava

”Kauhulla olen lukenut kokoomuksen Virkkusen ja MTK:n Marttilan kommentteja suomalaista ruoantuotantoa vastaan”, sinisten kansanedustaja Reijo Hongisto sanoo. ”Suomalainen ruoantuotanto on huoltovarmuuskysymys. Se on säilytettävä vähintään nykytasolla nyt ja tulevaisuudessa.”

Kokoomuksen meppi Henna Virkkunen on ehdottanut EU:n maatalous- ja aluetukien osuuden pudottamista 70 prosentista 60 prosenttiin EU:n budjetista, mutta ei korvaavaa kotimaista tukea tilalle. MTK:n Juha Marttila on taas valmis puolittamaan suomalaisen ruoantuotannon, jos hinnat tuplataan.

”Siniset ajaa EU-maataloustuen määrän vähentämistä, kun se korvataan täysimääräisesti kotimaisella tuella. Samalla EU-budjetin on pienennyttävä. Mieluummin maksamme vähemmän EU:lle ja enemmän suoraan kotimaahan. Mutta maatalouden tuki kokonaisuudessaan ei voi laskea tai meiltä loppuu kotimainen ruoka pöydästä”, Hongisto painottaa.

Hongisto korostaa huoltovarmuuden tärkeyttä: ”Meillä ei ole varaa menettää omaa viljan, maidon, lihan ja siipikarjan tuotantoamme, emmekä voi puolittaa sitä MTK:n puheenjohtajan ehdottamalla tavalla”, Hongisto sanoo. ”Minulle on päivänselvää, että meidän on kyettävä kaikissa olosuhteissa ruokkimaan yli viisimiljoonainen kansamme. Se ei onnistu, jos emme kykene tuottamaan riittävästi peruselintarvikkeita omassa maassamme. Muiden hyväntahtoisuuteen ja apuun en laske isänmaan asiaa.”

Lisätietoja: Maa- ja metsätalousvaliokunnan jäsen, kansanedustaja Reijo Hongisto (sin)

040-525 7488

 

 

 

PÄRSTÄKERROIN VAIKUTTAA

Poikamies jo kolmannessa polvessa totesi naisten tansseista palatessaan että taas vierestä vietiin.

Minulle tuli samanlainen tunne tänään salissa, jossa keskusteltiin työmarkkinoita ravistelevasta pääministerin ilmoituksesta keventää irtisanomissuojaa. Olen työelämä- ja tasa-arvovaliokunnan jäsen ja keskustelu osui oman valiokuntani tontille täydellisesti. Puheenvuoroja annettaessa on tietty nokkimisjärjestys ja valiokunta on yksi peruste saada puheenvuoro. Olin valmistellut mielestäni hyvinkin rakentavan puheenvuoron ja elättelin toivoa, että olisin saanut käyttää sen TV lähetyksen aikaan. Pyysin puheenvuoroa monta kertaa, mutta sanalla sanottuna ”vierestä vietiin”.

Salissa vilahteli useita kertoja sana ”pärstäkerroin”. Minä alan vähitellen uskoa, että myös sillä on merkitystä puheenvuoroja jaettaessa. TV -lähetyksessä puhuminen on edustajalle tärkeää ja jos pelataan poliittista peliä – mitä puhemiehet eivät saisi pelata – on helppoa nostaa ja vastaavasti pimentää edustajia haluamallaan tavalla.

Tänään puheenvuoroja saivat edustajat, jotka eivät edes kuulu työelämä- ja tasa-arvovaliokuntaan ja joillekin edustajille annettiin puheenvuoro monta kertaa. Torstaisin televisioidulla kyselytunnilla pääosa puheenvuoroista annetaan opposition edustajille, mutta tänään ei ollut opposition kyselytunti, vaan ihan normaali salikeskustelu.

Jos irtisanomissuojan heikentämisestä huolta kantavat edustajat pitävät ”pärstäkerrointa” mahdollisena irtisanomisen perusteena, niin se sama kerroin näyttää vaikuttavan myös muulla tavalla.

No Luoja on minut tämän näköiseksi luonut ja tämän näköisenä minä maallisen vaellukseni taivallan – riippumatta siitä, millaisia tuntemuksia minä kanssaihmisissäni herätän.

NOKKA KOHTI MALMEJA – TÄÄLTÄ TULEE KAIVOSYHTIÖ

Nykyinen kaivoslakimme on täysi susi, sillä nyt hyöty uusiutumattomista luonnonvaroistamme valuu ulkomaisten kaivosyhtiöiden taskuun. Malmit voi louhia maaperästä vain kerran. Se ei uusiudu. Kun kaivinkoneen kauha kouraisee malmin maasta niin kuoppa vain jää. Me emme saa enää tyytyä vain välillisiin hyötyihin ja kuoppien katseluun, vaan kaivostoiminnan tuotot pitää jakaa suomalaisten ja kaivosyhtiöiden välillä oikeudenmukaisemmin. Luonnonvarojen hyödyntämisestä saatavien tuottojen pitää hyödyttää nykyistä enemmän Suomea ja suomalaisia.

Lähes kaikki Suomessa toimivat kaivokset ovat nyt ulkomaalaisten kaivosyhtiöiden omistuksessa. Tähän on saatava muutos. Meidän pitää perustaa oma, vastuullisesti kaivostoimintaa hoitava valtionyhtiö. Ellei siihen ole täyttä mahdollisuutta, niin tulee perustaa globaalin toimijan kanssa yhteisyritys – kaivosartelli. En ymmärrä minkä takia me annamme uusiutumattomat luonnonvaramme lähes ilmaiseksi muiden hyödynnettäväksi – ymmärrätkö Sinä?

Valtauksia 1700-luvun tyyliin

Heti kärkeen on päivitettävä valtausjärjestelmämme. Nyt saat etsiä malmia melkein missä tahansa, kunhan pysyt poissa naapurisi pihalta ja hautausmaalta. Malmiesiintymä kuuluu alueen ensimmäisenä varanneelle. Onneksi puolustusvoimien alueet on sentään ymmärretty pyhittää tältä touhulta. Muualla valtio omistaa esiintymät ja antaa korvausta vastaan luvan hyödyntää luonnonvarojaan, mutta Suomessa noudatetaan vieläkin tätä ikiaikaista ”ensimmäinen löytäjä saa pitää” –periaatetta. Kuka vaan voi tulla maitamme kaivelemaan ja ottaa löytyvien malmien hyödyt omaan taskuunsa. Kuulostaako reilulta?

Laariin ropisee – vai ropiseeko?

Suomessa maanomistaja saa louhintakorvausta 50 euroa hehtaarilta sekä vuosittain 0,15 prosenttia hyödynnetyn malmin arvosta. Surkea sopimus, vaikkakin tyhjää parempi. Kaiken kukkuraksi voi kaivosyhtiö luikerrella tästä korvauksesta eroon hankkimalla maat omaan omistukseensa. Arvatkaa, onko näin yleensä käynyt? Muualla maailmassa kaivosyhtiöt maksavat yleisesti rojalteja eli käyttöoikeuskorvauksia. Kehittyneissä rojaltijärjestelmissä korvaukset on tyypillisesti sidottu malmien arvoon tai niistä saatuihin tuottoihin. Tämä rojalti voi olla esimerkiksi 5 prosenttia malmin nettotuotosta. Se on jo rahan rytinää.

Entäpä sitten verotus? Monissa maissa on päädytty rojalteihin, kaivosveroon tai näiden yhdistelmään, mikä hillitsee myös kaivosyhtiöiden verovälttelyä. Myös tässä asiassa Suomi on eri linjoilla, sillä meillä ei ole erillistä kaivosveroa. Normaalia yritysveroa sitten vältelläänkin kahta innokkaammin. Finnwatchin mukaan Suomi menetti kaivosyhtiöiden verosuunnittelun vuoksi vähintään 49 miljoonan euron verotulot vuosina 2011–2014. Minun mielestäni Suomi luovuttaa luonnonvaransa liian halvalla. Me hyötyisimme paljon enemmän kaivostoiminnasta, jos vaatisimme kaivostoimintaa harjoittavilta yrityksiltä nykyistä korkeamman käyttöoikeuskorvauksen. Korvaus jaettaisiin valtion, paikallisyhteisön ja maanomistajan kesken. Lisäksi verotusta tulisi uudistaa verovälttelyn vähentämiseksi.

Ei toista Talvivaaraa

Talvivaaran kaivoksen ympäristötuhojen lasku kaatui veronmaksajien niskaan. Tämä ei saa toistua. Mahdollisten ympäristövahinkojen sekä kaivoksen sulkemisen ja jälkihoidon kulut kuuluvat kokonaisuudessaan kaivosyhtiön maksettavaksi. Nykyinen vastuujärjestely ei toimi. Jatkossa tarvittavat varat tulee kerätä etukäteen rahastoon, josta ne otetaan käyttöön mahdollisten ympäristövahinkojen korjaamiseksi samalla tavalla kuin ydinjätehuollossa on jo vuosikymmenet toimittu. Siellä kerätään varat, jotka tarvitaan myöhemmin tarvitaan ydinjätteistä huolehtimiseen. Vastaavanlainen ratkaisu tarvitaan myös kaivostoimintaan.