|
PUHELIMET: Reijo 040-5257488, Hannu 0400-576 992
|
|
|
sunnuntai, helmikuu 5, 2012, 11:40 AM
.....Nurkissa paukkuu lähes -30 asteen pakkanen. Aurinko kurkistelee itäisellä taivaalla ja valtaa tilaa aamuöiseltä kuulta.Päivä on joulusta pidentynyt jo monta kukon askelta. Kevättä kohti mennään.
Huomenna aloittelee eduskunta kevään istuntokauttaan. Valitsemme puhemiehistön.
Tiistaina on varsinainen istuntokauden avaus ja keskiviikkona sorvaamossa on jo täysi kähinä päällä.
Istuntovapaa kului nopeasti - pääasiassa puhelimessa. Muutamia tilaisuuksia oli maakunnassa. Jätin istuntovapaan aikana kolme kirjallista kysymystä.
Kymmenkunta on "vaiheessa", eli taustamateriaalia kysymyksiin on kerätty.
Kylillä puhuttaa kuntauudistus. Se todennäköisesti puhuttaa myös eduskunnassa.
Kansalaiset ovat sanalla sanoen käärmeissään kuntaministerin visioista.
Demokratia toimii. Syksyn kuntavaaleissa kansalaisilla on mahdollisuus kertoa mielipiteensä suunnitelmista.
Kynä äänestyskopissa on paljon tehokkaampi kun kivi kadulla. Se on sitä demokratiaa.
Kuntauudistuksen ohella puhuttaa myös lisääntynyt turvattomuuden tunne. Kansalaiset ovat huolissaan vähentyneistä poliisipalveluista.
Kylän raitilla ei oikein tahdota uskoa ja käsittää sitä että sisäisestä turvallisuudestamme vastaavalle organisaatiolle ei heru riittävästi määrärahoja.
On vaikeaa ymmärtää että suomalaiset turvaavat rauhaa ja valvovat vaaleja ulkomailla, mutta rahaa ei riitä kotimaan turvapalveluihin.
Näillä pakkasilla kolariautossa tulee kylmä poliisipartiota odotellessa.
Toivottavasti sisäisen turvallisuutemme määrärahat puhuttavat myös eduskunnassa.
Uskon että puhetta piisaa myös liikenneministerin kaavailemista tiekäyttömaksuista ja polttoaineiden huimista hinnoista.
Kesäkuussa tiedetään mitä on puhuttu ja kuka on puhunut. Tuskin tiedämme vielä siinä vaiheessa onko puhe mennyt "perille"
Reijo
| permalink
|
|
|
|
lauantai, helmikuu 4, 2012, 10:26 AM
..Taikka väärän merkkinen pusero. Väärästä puoluekannasta puhumattakaan.Aina löytyy syy taikka syitä joilla voi toiselle vinoilla ja jopa kiusata.
Aina löytyy myös niitä jotka vinoilevat ja jopa kiusaavat.
Joillakin aikuisilla kiusaajilla saattaa kyse olla mielenterveysongelmasta, toisilla vaan ns. pirullisesta luonteesta.
Koulumaailmassa syynä on monesti kiusaajan heikko itsetunto jota pönkitetään sillä että etsitään joku joka on vielä huonompi ja kiinnitetään porukan huomio tähän vähempiosaiseen jotta säästytään itse kritiikiltä.
Aikuisilla sietokynnys on korkeampi, mutta mitä nuoremmaksi mennään - sitä matalampi ärsytyskynnys on.
Kiusatuksi joutunut saattaa puolustautua yllättävän kovilla keinoilla.
Surullisia esimerkkejä on pilvin pimein. Jokela, Kauhajoki ja viimeisimpänä vaikkapa Härmä.
Yhteistä näille on se että puhutaan nuorista koululaisista.
Jälkiselvittelyissä ei monestikkaan ole mainittu sitä, miksi koulussa ei ole puututtu kiusaamiseen.
Miten kiusaaminen on voinut jatkua niin kauan että kiusatuksi joutunut on päätynyt epätoivoiseen tekoonsa.
Millainen vastuu on koulun henkilökunnalla. Millainen vastuu on kiusatuksi joutuneen kavereilla? Onko heillä vastuuta ylipäätään ollenkaan?
Opettajien ja välituntivalvojien vastuu on selvä ja selkeä, mutta kaveripiirin vastuuta ei voi suoraan osoittaa. Ainoa vastuu kavereilla on se että ketään ei jätetä oman onnensa nojaan ja että heikompaa pitää puolustaa.
Minulle on soiteltu ja kerrottu perin erikoisista ratkaisuista joilla koulukiusaamista on yritetty hillitä.
Opettajat ovat - silloin kun ovat tapahtumiin puuttuneet - siirtäneet kiusatun ja kiusaajan erilleen. Toinen on joutunut väistymään ja arvatkaapa KUMPI ! !
Aivan !
Ei ole kaikki mennyt ihan normaalin oikeustajun mukaan.
Kiusaamisen jäljet näkyvät.
Maassamme on noin 35000 nuorta jotka ovat totaalisesti pudonneet kelkasta. Heillä ei enää ole minkäänlaista kontaktia yhteiskuntaan.
He eivät käy koulua, eivätkä ole ilmoittautuneet työnhakijoiksikaan. He vaan ovat. Täysin yhteiskunnan ulkopuolella.
Neljännes näistä syrjäytyneistä on maahanmuuttajataustaisia ja kahdeksasosalla on sukujuuret Suomessa.
Joka päivä eläköityy 5 nuorta mielenterveysongelmien takia.
Tämä on liian suuri luku !
Suomalaisella yhteiskunnalla ei ole varaa menettää yhtään nuorta ainakaan koulusta alkaneen kiusaamisen takia.
Mikä neuvoksi?
Mitään patenttiratkaisuja ei liene kellään, vaan valistuneita arvauksia siitä millä kiusaamiset saataisiin vähenemään. Tuskin niitä koskaan kokonaan pois saadaan kitketyksi, mutta vähentäminen olisi hyvä tavoite.
Kivaa koulua ja tukioppilasjärjestelmää on jo kokeiltu ja se on tuottanut tulosta.
Koulupoliisijärjestelmäkin toimii -paperilla! Ei riitä poliisilla rahaa kierrättää virkapukuista poliisia kouluissa kertomassa kuinka vaarallista kiusaaminen on ja mihin se pahimmillaan saattaa johtaa..
Opettajien roolia korostan erityisesti. Ei ole koulun edun mukaista kieltää ja kiistää selvää kiusaamistapausta. Jos sellainen on, niin opettajien tulee puuttua siihen heti kun se tulee tietoon.
Heti eikä hetken päästä.
Reijo
|
|
|
|
keskiviikko, helmikuu 1, 2012, 10:00 PM
Verohallinnon asiakaspalvelupisteen säilyttäminen Alajärvellä
Alajärvellä olevassa verohallinnon palvelupisteessä työskentelee tällä hetkellä 9 henkilöä.
Palvelupisteen asiakaskunta muodostuu pääasiassa vanhan Järviseudun seutukunnan – Evijärvi, Lappajärvi, Vimpeli, Alajärvi ja Soini - asukkaista. Asiakkaita käy myös Kyyjärveltä sekä Lapuan Kauhajärveltä. Palvelupisteen vaikutusalueella asuu lähes 25000 asukasta.
Verohallinnolta saadun tiedon mukaan Alajärven palvelupisteessä kävi vuoden 2011 aikana 4975 asiakasta. Valtaosa asiakkaista kävi joko täydentämässä veroilmoitustaan taikka tuomassa kuitteja ja tositteita veroilmoituksensa liitteeksi. Toimisto on ollut avoinna 207 päivänä, joten toimiston palveluja tarvitsi keskimäärin 25 asiakasta jokaisena toimistopäivänä. Toimiston henkilökunta on asiakaspalveluun sitoutunutta ja hyvin motivoitunutta.
Julkisuudessa olleiden tietojen mukaan Alajärven palvelupiste siirtyy toisiin toimitiloihin 1.4.2012. Samalla lopetetaan asiakkaiden henkilökohtainen palveleminen Alajärvellä. Veroneuvontaa tarvitsevat- ja veroilmoitustaan täydentävät asiakkaat jätetään pelkästään puhelinpalvelun taikka tietokoneen varaan.
Lähes 5000 asiakaskäyntiä osoittaa, että kaikilla asiakkailla ei ole mahdollisuutta hoitaa asiointiaan verohallinnon kanssa pelkästään tietokoneella taikka puhelimella, vaan sitä henkilökohtaista palvelua todella tarvitaan. Mikäli asiakkaiden henkilökohtainen palveleminen lopetetaan Alajärvellä joutuvat henkilökohtaista palvelua tarvitsevat asiakkaat jatkossa matkustamaan kymmeniä kilometrejä maakuntakeskukseen Seinäjoelle taikka Kauhavan palvelutoimistoon.
Mitä pitempi on asiointimatka, sitä suuremmat ovat asioinnista aiheutuvat kustannukset asiakkaalle ja pakokaasupäästöt ympäristölle, sillä Järviseudun kunnista on varsin heikot julkiset kulkuyhteydet Seinäjoelle, Kauhavasta puhumattakaan. Tämän vuoksi verohallinnon henkilökohtaista palvelua tarvitseva joutuu asiointimatkoillaan käyttämään joko taksia taikka omaa autoa.
Hallitusohjelmassa painotetaan yksityisautoilun pakokaasupäästöjen vähentämistä, joten on suorastaan hallitusohjelman vastaista vähentää kansalaisille tarkoitettuja lähipalveluita ja samalla lisätä maakuntakeskuksiin siirrettyjen palvelujen tavoittamiseen tarvittavaa yksityisautoilua.
Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ään viitaten esitän asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen.
Mihin toimiin hallitus aikoo ryhtyä verohallinnon asiakaspalvelupisteen säilyttämiseksi
Alajärvellä?
Helsingissä 01.02.2012
Reijo Hongisto PS
|
|
|
|
sunnuntai, tammikuu 29, 2012, 11:39 PM
....Varsinkin varttuneempi väki muistaa mitä Tammisunnuntailla tarkoitetaan ja minkä muistoksi sitä vietetään.Pleikkarisukupolven edustajista en ole niin varma, mutta uskon lujasti että myös nykynuorten joukossa on sellaisia joille Isänmaamme historialla on merkitystä.
Etelä-Pohjanmaan Poliisilaulajat konsertoivat Alavuden kirkossa Tammisunnuntain merkeissä.
Komeaäänistä ja raamikasta kuoroa johti diplomi-laulaja Arto Risku. Säestäjänä toimi kanttori Risto Lehtinen.
Entiset työkaverit ja virkaveljet aloittivat tutulla LAINVARTIJA kappaleella. Sitä kuunnellessa ja laulajarivistöä katsellessa nousi monta muistoa mieleen. Kertakaikkiaan upeaa kuunneltavaa.
Reipas tunteroinen kului nopeasti. Käsiohjelmaan painettuna "virallisena" viimeisenä kappaleena kuoro tyylitteli herkän FINLANDIAN.
Taas kävi niin että kylmät väreet juoksivat pitkin selkää ja vaikka kuinka pinnisteli, niin oli silmänurkka kostua. On se niin upea kappale.
Kuoro palkitsi kirkontäyden yleisön taputukset yhdellä "ylimääräisellä".
Kuoron johtaja, diplomi-laulaja Arto Risku käänsi rintamasuunnan yleisöön päin ja kajautti ilmoille veteraanin iltahuudon.
Laulun puhuttelevia sanoja ja upeaa tulkintaa kuunnellessa ei sitten enää pinnistely auttanut. Herahti tippa linssiin. Näin kävi.
Luulen saaneeni sen jotenkin vaivihkaa kuivattua.
Konsertin jälkeen minulla ja vaimollani oli tilaisuus vaihtaa muutama sana kuorolaisten kanssa.
Totesimme siinä että virkatakin rintamuksessa oli jokaisella punainen virka-ansiomerkki.
Merkki kertoo että aivan untuvikkoja ei kuorossa esiinny. Oli aikamiehet liikkeellä.
Luulen että kuoroon pääsee ilman tuota pitkästä palveluksesta kertovaa merkkiäkin - jos osaa laulaa.
Kiitoksia virkaveljille erittäin hienosta konsertista.
Reijo
|
|
|
|
perjantai, tammikuu 27, 2012, 05:57 PM
Luottamusta joko on taikka sitä ei ole.
Luottamusta ei voi rahalla ostaa eikä sitä voi perinnöksi saada.
Luottamus on ansaittava.
Toiset ansaitsevat luottamuksen, toiset eivät ansaitse sitä koskaan.
Äänestyskopissa luottamus punnitaan.
Leimattu äänestyslippu on luottamuksen osoitus.
Suomessa ei voi ääniä rahalla ostaa eikä täällä voi ääniä perinnöksi saada.
Suomessa on jokainen ääni ansaittava.
Joka muuta väittää, ei tiedä mistä puhuu ja halveksuu samalla pahasti suomalaisen äänestäjän suvereenia itsemääräämisoikeutta.
Äänestyskopissa äänestäjä on kuningas.
Meidän on nyt valittava joko Niinistö taikka Haavisto.
Molemmilla on omat vahvuutensa ja heikkoutensa - niinkuin meillä kaikilla.
Täydellistä ihmistä ei ole. Kun itse katson peiliin, on kuva perin vajavainen.
Jos asettuu toista tukemaan – ei välttämättä samalla asetu toista vastaan.
Äänestäminen ei ole velvollisuus – äänestäminen on oikeus.
Minulla on oikeus äänestää ja minä käytän äänioikeuttani.
Minä olen oman äänestyspäätökseni tehnyt.
Päätöstä tehdessäni olen kuunnellut vain kahta henkilöä – Niinistöä ja Haavistoa, en ketään muuta.
Tällä kirjoituksella en voi, enkä halua, ohjailla Sinun päätöstäsi.
Sinä teet oman ratkaisusi omien tuntemustesi pohjalta.
Minä luotan Sinun harkintaasi.
Äänestyskopissa minä luotan Sauli Niinistöön.
Minä luotan Sauli Niinistöön Vimpelin seurakunnan jäsenenä, reservi
upseerina, aktiivisena metsästäjänä ja turkistarhauksen puolesta puhujana.
Reijo
|
|